Näkemyksiä Ulkomailta

Vasemmistoliitto on pääsemässä vauhtiin myös Suomessa

Viime viikolla saimme Uusi Suomi-puheenvuoroissa melkoisen annoksen vasemmistolaisten kirjoituksia. Ensin Irma Taavela kirjoitti hyvinvointivaltion tärkeydestä, jonka jälkeen Antti Hartikainen jatkoi kritisoimalla Kokoomuksen Elina Lepomäen kommentteja punamultahallituksen historiallisesta vaikutuksesta Suomen kansantalouteen. Ja lopulta Heikki Patomäki mainosti Vasemmistoliiton vaaliohjelmaa ja talouspolitiikkaa. Kirjoittajilla oli kaksi yhteistä piirrettä. Ensimmäisenä kaikki kirjoittajat argumentoivat kuinka ainoa tie ulos nykyisestä taloudellisesta sotkusta on aggressiivinen elvytys valtion investointien avulla. Toinen yhdistävä piirre oli kirjoittajien räikeä tietämättömyys.

Vasemmistolaisten talouspolitiikan keskeisin, ja ainoa, rakenteellinen työkalu on valtion elvyttävä talouspolitiikka. Oli kyse sitten noususuhdanteesta tai laskusuhdanteesta, valtiolla pitäisi vasemmistolaisten mielestä olla aina aktiivinen rooli. Toisin sanoen Keynesiläinen koulukunta nostaa päätänsä jälleen kerran. Vaikka aiheesta keskustelu rationaalisesti ja olemassaolevien mallien kanssa on mahdotonta (johtuen vasemmistolaisen tavasta priorisoida politiikka taloustieteen edelle), yritän tuoda näin julkisesti esille heidän suosituimmat argumentit ja samalla myös räikeät olettamukset. Todellisuudessa valtion elvytyspolitiikka johtaa tuhoisiin seuraamuksiin, joista kärsivät aina seuraavat sukupolvet. Milton Friedmania vapaasti kääntäen, ”erheistä suurin on olettaa, että hyvät ja jalot tarkoitukset johtavat automaattisesti hyviin tuloksiin”.

Valtion elvyttävä talous vaatii tietenkin pääomaa, joka työnnetään tietyille sektoreille. Tämä pääoma saadaan joko:

  1. Verotuloista

  2. Lisäämällä valtion velkaa

  3. Ulkomailta virtaavista sijoituksista

Vasemmistolaisen talouspolitiikan teorian mukaan talouskasvua (Y) saadaan lisäämällä valtionkulutusta (G) joka johtaa investointeihin (I) ja täten kulutukseen C. Eli Y=C+I+G+Ex, jossa Ex on vienti. Mm. Irma Taavela väittää, että stimuloimalla G-tekijää, valtio pystyisi potkaisemaan muita variaabelejä niin että kerroinvaikutus (Keynesin Multiplikaattori-effekti) monikertaistaa alkuperäisen investoinnin. Siis käytännössä yksi valtion investoima euro moninkertaistuu talous-syklin aikana tuottaen kysyntää, työllisyyttä ja täten talouskasvua. Tämä on todella rohkea olettamus, joka nojaa hyvin pitkälti rajakulutusalttiuteen eli kuluttajien alttiuteen joko kuluttaa tai säästää ylimääräinen euro. Nykyisen deflaation myötä voimme olettaa rationaalisten odotusten perusteella, että alemman ja keskituloluokan kuluttajat odottavat deflaation jatkuvan ja täten marginaalinen tulo (yksi ylimääräinen euro) säästetään ennen kuin kulutetaan. Sama pätee mahdollisesti myös I-funktioon, eli yritysten haluun investoida esimerkiksi ylimalkainen likviditeetti, jota pakkosyötetään Euroopassa matalan ohjauskoron ja kohta QE-ohjelman kautta.

Oletetaan hyvän keskustelun hengessä, että yllämainittu näkemys ei pidä paikkaansa ja valtion investoimalla eurolla todella on positiivinen kerroinvaikutus. Oletetaan myös, että valtio ottaa tämän euron lisäämällä valtion velkaa (sillä verotulojen korottaminen olisi ristiriidassa positiivisen rajakulutusalttiuden kanssa). Vasemmistolaisen sokeus on ajoin hämmästyttävää sillä meneillään oleva Euro-kriisi paheni osittain pöhöttyneiden valtiovelkojen myötä. Edes Auvo Rouvinen ei ole tähän päivään mennessä vastannut miten Suomen valtio voi ottaa lainaa (G-tekijää) tilanteessa, jossa valtionvelka lähenee jo erittäin vaarallista rajapyykkiä. Eräiden asiantuntijoiden mukaan Suomen toistaiseksi korkea luottoluokitus ja matalat korot mahdollistavat edulliset lainat Suomen valtiolle, joka täten voisi kanavoida uuden velkapääoman talouden elvyttämiseen. Tämäkin olettamus on ristiriidassa punaviher-ideologian kanssa, jonka mukaan Suomen tulisi luoda kestävää talouskasvua tulevaisuuden sukupolville. Nimittäin ottamalla velkaa tänään, me siirrämme velkataakan huomisen sukupolville. Ja jos Suomen valtionvelka lähenee jo nyt kriittistä pistettä, miten ihmeessä Vasemmistoliitto voi argumentoida kestävän talouskasvun lähtevän liikkeelle valtion kulutuksesta?

Entä jos korotamme rikkaiden veroja? Jopa ilman ideologista vääristymää, tämä ehdotus olisi katastrofaalinen ratkaisu. Ensin meidän pitää palata takaisin rajakulutusalttius-teoriaan. Nimittäin ylimmän tuloluokan alttius säästää on usein suurempi kuin kuluttaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että rikkaat keräävät kahisevaa tyynyjen alle. Päinvastoin. Rikkaat tunnetusti investoivat varojansa tarkoittaen sitä, että heidän investoinnit rahoittavat yritysten toimintaa ja täten luovat suoraan uusia työpaikkoja, talouskasvua ja myös Irman suosimaa hyvinvointia. Täten verottamalla varakkaita, Vasemmistoliitto rajoittaisi uusien ja olemassaolevien yritysten kasvumahdollisuuksia. Kukaan vasemmistolaisista ei myöskään tunnu  ymmärtävät verotuksen hintaa. Nimittäin yhden vero-euron keräys ei missään tapauksessa ole mitenkään ilmainen prosessi. Olisi mielenkiintoista nähdä veroviraston oma arvio kuinka paljon yhdestä kerätystä vero-eurosta todellisuudessa valtio saa nettopääomaa. Ja samaan henkäykseen olisi tärkeää ymmärtää verojen vaihtoehtoiskustannukset, joiden arviointi on mahdotota johtuen yksilöiden menetetystä vapaudesta hallita omia tuloja. Vai tietävätkö valtion virkamiehet ja kansanedustajat mitä sinä henkilökohtaisesti olisit tehnyt yhdellä eurolla, joka vietiin verotukseen? 

Valtion ekspansiivinen finanssipolitiikka tuottaa aina syrjäytymisvaikutuksia. Toisin sanottua valtion kulutus (G-tekijä) syrjäyttää yksityisiä investointeja ja kulutusta. Kenties ekspansiivinen finanssipolitiikka olisi varteenotettava vaihtoehto mikäli valtionvelka suhteessa BKT:hen olisi sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä kestävää. Mutta Suomi ei kuulu tähän joukkoon. Entä sitten ulkomaisten sijoitusten rooli? Jotta Suomi saisi enemmän ulkomaista pääomaa, pitäisi Suomen olla kilpailukykyinen maa. Valitettavasti tämäkään ei ole realiteetti.

Hyvinvointi ei ole talouskasvun synonyymi. Kilpailukyky on ainoa talouskasvun ehto. Vasemmistolainen vaaliohjelma ei taaskaan tarjoaa kumpaakaan. Rehellisesti sanottuna ja anteeksi pyytämättä ainoastaan tietämätön ja älyllisesti hieman rajoittunut yhteiskunta näkee vasemmistolaisessa talouspolitiikassa positiivisia piirteitä. Mielestäni suomalaiset eivät ole idiootteja, mutta lukemalla vasemmistolaisten kirjoituksia taloudesta tuntuu siltä, että Kreikkalainen saamattomuus ja laiskanmielien ajattelu ovat saapumassa hiljalleen myös Suomeen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (135 kommenttia)

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

"Nykyisen deflaation myötä voimme olettaa rationaalisten odotusten perusteella, että alemman ja keskituloluokan kuluttajat odottavat deflaation jatkuvan ja täten marginaalinen tulo (yksi ylimääräinen euro) säästetään ennen kuin kulutetaan"
Ei säästetä tämän vuoksi. Empiiristen havaintojeni pohjalta ei vain kuluteta enempää, mitä tarvitaan, mennään vanhoilla so what... Nuoremmat kuluttajat eivät vain ole päässeet tähän saakka ja ikävä kyllä, jäävät syrjäytyneiksi ja vanhempiensa elätettäviksi huolimatta ikäkriisistä... kaikista pahin skenaario toteutuu parhaillaan.

No nuoret miehet yleensä unohtavat sosiaalisen aspektin tärkeyden... niin minäkin aikoinani virtaviivaisuusajatuksissani... vanhempana ne huomaa.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Havaintosi on muuten melko mielenkiintoinen. Nuorten kulutusjuhlat siis ovat päättyneet vaikka eivät koskaan edes alkaneet. Korjaa jos tulkitsen väärin: eli vanhempien kulutusalttius muuttuu kun pitää elättää entistä pidempään jälkipolvea jolla ei ollut säästöjä alunperin?

Minulle termi "syrjäytyminen" on kauniimpi tekosyy laiskuudelle. Aina on töitä, tekemistä, aktiviteettejä joista kumpuaa mahdollisuuksia. En minä Yhdysvaltoihin päässyt istumalla kotona valittaen. Pitää tehdä ja olla aktiivinen.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Oletko muuten miettinyt, mihin kaikki johtaisikaan, jos kaikki kykenisivät samaan suoritukseen kuin sinä Henri?

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #25

Maailma jossa kaikilla olisi helppoa ja kaikki olisivat tasa-arvoisia sekä maali-että lähtöviivalla, olisi mielettömän huono paikka.

Tuodaan nyt vielä julkisesti esiin, että "saavutukseeni" tarvittiin myös 17,670 euron opintolaina, jota maksellaan kiltisti ensi toukokuusta lähtien.

Eli saavutukseen tarvitaan taitoa, halua, onnea ja riskejä. Jonnet jotka istuu kotona ja pelaa Xboxia päivät pitkän "syrjäytyneenä" pitää katsoa peliliin.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #31

Kun menimme jenkkeihin, möin vanhan Kuplani ja vaimo vanhan pianonsa sekä otimme lainaa. Se toimi meille.
Mutta sellaiseen tarvitaan vahva näkemys, armoton ahkeruus, tuuriakin ja onnistumisen eväät. Pitää kyetä vakuuttamaan opiskelu- ja työtoverit potentiaalin olemassaolosta - näyttöjen avulla.
Suomesta se ei tosin takaa työtä, mutta siksi onkin oltava valmis lähtemään - hyvinkin pitkäksi aikaa... Jopa jäämään.
Onnittelut itsellesi, Henri! :D

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Osa syrjäytymisestä on syrjäytetyksi joutumista: sitä tukee hyvinvointivaltio erilaisine mikro- ja makrovalintoineen.

Toisekseen syrjäytyminen ei ole laiskuuden synonyymi, sillä moni ahkera nuori ihminen ei vain niistä lähtökohdista, jotka heillä on, pääse työelämään, osa ei edes opiskelemaan.

Älykkäät ja koulutetut voivat helposti kisailla maailman työmarkkinoilla ja siitä monella on kokemuksia. Ne, joita sotemme (etc.) pompottelee, eivät kaikki edes osaa tuoda esille ahdinkoaan julki: se ei ole kiinnostavaa. Mutta läheisille se on totista totta ja tuskaisaa.

Jos vanhemmat elävät, toki he yrittävät auttaa esim. lapsiaan tinkimällä omasta kulutuksestaan, kunnes jostain löytyy ratkaisu ja elämä nuorille ns. aukeaa lopulta. Tämä mikrotasolla. Yksilölliset caset ovat hyvin erilaisia ja niitä on hyvä tuntea, jottei tahattomasti loukkaa tukkuasenteella ("kaikki") syyttömiä.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Viittasin siihen ilmiöön, että varsinkin Espanjassa ja Italiassa vanhempiensa luona asuvat nuoret aikuiset on ilmiönä lisääntynyt... meilläkin on perinteenä ollut peräkamaripoika-ilmiö alueilla, joissa talouden toimeliaisuus on taantunut.

Pekka Sandberg

Jos kilpalukyky saadaan hyväksi ,se tarkoittaa sitä että palkat laskevat,mutta hinnat eivät laske samanverran.joten kotimaan kulutus laskee.Rahat menevät jo nyt asumiseen ,ruokaan ja polttoaineisiin.Tekisitkö tämän kilpailu kyvyn nimissä?

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Tärkeää on tarkastella miksi nykyisellä palkalla ei saa kaupassa yhtä paljon koriin kuin viime vuonna. Mielestäni valtion sekaantuminen markkinoihin nostaa tuotteiden hintaa yli markkinavoimien säätelemän tason. AY-liikkeiden terrorismi, ohjauskorkojen manipulointi ja täten väärien hintasignaalien anto yrityksille johtavat väistämättä kuluttajien kannalta ikäviin tuloksiin.

Eli kysytään miksi ruoka on kallista(koska Suomessa ei ole kilpailua). Miksi asuminen on kallista (koska valtio ottaa suurempaa roolia rakennusprojekteissa taatakseen työtä rakennusalalle). Miksi bensiini on kallista (kuten tupakka, alkoholi ja uhkapeli, energia on valtiolle mojova tulonlähde).

Jyrki Paldán

"Miksi asuminen on kallista (koska valtio ottaa suurempaa roolia rakennusprojekteissa taatakseen työtä rakennusalalle)."

Tämä on kyllä varsin mielenkiintoinen huomio. Helsingissä on tällä hetkellä noin 25 000 asuntoa tyhjillään ja noin 7000 asunnotonta henkilöä. Luulisi että noin paljon suurempi tarjonta ajaisi hintoja alaspäin, ei toisinpäin.

Syytät hintojen noususta valtion puuttumista rakennusmarkkinoille, ja siitä seuraavaa rakentamisen hinnannousua. Ratkaisusi olisi siis rakentaa lisää taloja. Kuinka montaa tyhjää asuntoa tarvitaan ennenkuin hinnat alkavat putoamaan? 100 000? 1 000 000? Näin maalaisjärjellä ajateltuna tuo on melkoista resurssien, energian ja työvoiman tuhlausta.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #51

Hyvä huomio, mutta pidetään taas mielessä että kuka rakentaa ja kuinka paljon on markkinoiden mukaista kysyntää vis-a-vis hintatasoon. Turhaan sitä rakennetaan lisää valtion tuilla (ja työllistetään rakennusalaa ja virolaisia) jos kysyntä ei perustu markkinavoimien sääntelelmään hintatasoon.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

"Hyvää tarkoittavat idealistit ovat saaneet kansojen historiassa aikaan kaikkein suurinta kärsimystä".

Mika Waltari

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti
Käyttäjän MikaPietil kuva
Mika Pietilä

Toivottavasti talousjumalan papit kertovat, mistä löytyy sellainen toimiva kapitalismi, jossa ostovoimattomaksi kuritettu kansa saa aikaiseksi talouskasvua. Ja miten toimii kapitalismi ilman kysyntää. Pelkkiä arvopapereita jatkojalostamalla voidaan jonkin aikaa johdannaismarkkinoilla pärjätä, mutta työttömyyden ja osattomuuden alati lisääntyessä ja yläluokan omistusten paisuessa, on lopputuloksena ennen pitkää väkivaltainen yhteentörmäys. Täällä voi todistella vaikka maailman tappiin mitä talousteorioita haluaa, mutta voisivatko talousjumalaan uskovat lahkolaiset joskus esitellä esimerkin toimivasta talousteoriasta? Yritysmaailman rahoittamat hyvinsyöneet professorit tietenkin osaavat selitellä aina kaiken parhain päin maksajan eduksi. Ainakin friedmanilainen uskontunnustus on kasvattanut köyhyyttä ja prostituutiota ja rikollisuutta kaikkialla missä sitä on kokeiltu. Hallitseva eliitti hännystelijöineen on kerännyt suuret voitot, mutta onko tämä tulkittava onnistumiseksi? Ja miten tämä käy yksiin demokratian vaatimuksen kanssa? Talousgurujen pötypuheet ovat osoittautuneet vuosien saatossa yksi toisensa jälkeen roskaksi. Vai monestiko eurokriisi on jo selätetty samalla kun on otettu niskalenkkejä markkinavoimista? Oikeistolaiselle kurituspolitiikalle on annettu jo kolme vuosikymmentä aikaa todistaa paremmuuttaan. Nyt miljoona suomalaista kokee itse tai lähiomaisensa kautta työttömyyden. Avoimia työpaikkoja parikymmentä tuhatta. Hoidettaisiinko Amerikan malliin työttömyyttä yksityistetyllä vankilalaitoksella? Siellähän istuu linnassa enemmän jengiä kuin EU:ssa ja Venäjällä yhteensä. Ja jenkkilän leipäjonossa käy 30-40 miljoonaa rahatonta miljonääriä koko ajan-siellähän ei ole köyhiä.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Nyt tuli paljon tekstiä ja osittain melko mielenkiintoisia asiayhteyksiä. Kuten jo aiemmassa kommenttissa väitin, ostovoiman surkastuttaminen johtuu yksinomaan valtion sekaantumisesta talouteen. Kaiken maailman minimipalkat, hintakatot,tuontirajoitukset, tullit, verot ja valtion mahdollistamat kartellit sekä monopolit ovat mielestäni syitä miksi ostoskärryn hinta kasvaa vuodesta toiseen. Taloustiede on todistanut nämä väittämät todeksi niin usein, että näiden pitäisi olla jo yleistietoa.

Työttömyys syntyy silloin kun keskuspankkien manipuloimat ohjauskorot palaavat normaliteettin. Mutta silloin tuho on jo tehty. Jos yrityksille annetaan signaali että korot pysyvät matalana, tottakai yksityinen sektori näkee mahdollisuuden laajentaa toimintaa. Täten laajentaminen koskettaa myös koko yhteiskuntaa. Esimerkiksi työntekijöitä palkataan enemmän ja tuotanto laajenee kysynnän kasvaessa. Luonnollisesti valtiokin kerää suurempia verotuloja joilla rahoitetaan julkisia palveluita. Mutta juhlat eivät voi jatkus ikuisesti vaikka keskuspankit yrittävät hienosäätää luonnollisia markkinavoimia. Kun markkinat heräävät jonkun shokin myötä ja korot nousevat, tottakai tuotanto ei voi laajentua putoavan kysynnän takia. Tuloksena on irtisanomiset, laskeva kysyntä ja verotulojen romahdus.

Väität, että yläluokka paisuu (älä vaan siteeraa Pikettyä sillä hänen teoria kumottiin jo taloustieteen piireissä viime vuonna). Kapitalismi on nostanut kymmeniä miljoonia ihmisiä absoluuttisesta köyhyydestä ja on tuonut keskiluokan kuluttajille innovatiivisa tuotteita, joista ennen vanhaan ainoastaan aristokraatit unelmoivat. iPhonen käyttäjät tuskin ovat kaikki ylempää keskiluokkaa tai eliittiä. Täten sinun pitää tarkastella ihmisten vaurautta joka on kiistämättä kasvanut eksponenttiaalisesti kapitalismin myötä.

Euron kriisi julistettiin tuhoksi jo ennen kuin se alkoi. Markkinavoimista ei pysty ottamaan niskalenkkiä ja ainoastaan Marxilainen taloustieteilijä voi argumentoida moista ylimielistä teoriaa. En tiedä mitä taloustieteitä luet mutta itse en ole törmännyt moiseen.

Oikeistolainen kurituspolitiikka on ainoa rationaalinen vastaus vasemmistolaisten kulutusjuhliin, joiden rahoittamiseen he eivät itse ikinä ole osallistuneet. Vuosien kännäämisen jälkeen ainoastaan tietämätön suosittelee lääkkeeksi lisää kännäämistä. Tämä on vasemmiston ehdotus niin Kreikassa kuin Suomessa: toisteaan samat asiat ja odotetaan eri tuloksia.

Viimeistä pointtiasi en edes ymmärrä tai osaa yhdistää mihinkään. Yhdysvallat on niin suuri maa heterogeenisellä väestöllä ja argumenttisi on todella huono.

Anna-Leena Nieminen

"Markkinavoimista ei pysty ottamaan niskalenkkiä ja ainoastaan Marxilainen taloustieteilijä voi argumentoida moista ylimielistä teoriaa"

No nyt se on lopullisesti todistettu että komissaari Katainen on marxisti (muttei taloustietelijä) :)

    "Jyrki Katainen
    Kreikan tukipaketista: "Nyt ratkaistaan, kumpi vie ja kumpi vikisee: markkinavoimat vai yhteiskunnallinen päätöksenteko. Tästä pitää kerta kaikkiaan tehdä selvä! Meidän on varmistettava eurooppalaisen työllisyyden ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan pysyvyys markkinavoimia vastaan! Sunnuntaina otamme niskalenkin hallitsemattomista markkinavoimista!"[24]"

http://liberalismi.net/wiki/Kokoomus#Jyrki_Katainen

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #47

Kataisen Jyrkin matematiikan osaaminen ja 6kk työkokemus ennen politiikkaan siirtymistä eivät välttämää takaa minun silmissä vahvaa "analyysiä" markkinavoimista :D

Jyrki Paldán

"Väität, että yläluokka paisuu (älä vaan siteeraa Pikettyä sillä hänen teoria kumottiin jo taloustieteen piireissä viime vuonna)."

Miten hänen teoriansa tarkalleen ottaen kumottiin? Etsimällä etsimällä ja valikoimalla virheitään hänen teoriaosuudestaan? Ehkä se voi olla tottakin, Pikettyn mallit olivat, kuten käytännössä kaikki kansantaloustieteen mallit, hyvin supistettuja yksinkertaistuksia monimutkaisista asioista. Olisi ihme ellei niissä olisi virheitä. Sen sijaan hänen tilastotietonsa kertovat ihan selkeää kieltä. Syystä tai toisesta varallisuus on kertynyt. Palkan osuus BKT:sta on laskenut ja rikkaimman prosentin osuus kokonaisvarallisuudesta on kasvanut. Rikkaimman promillen vielä enemmmän.

Yläluokka siis todellakin syystä tai toisesta lihoaa. Onko syynä sitten Piketyn esittämät teoreettiset selitykset, vai ihan jokin muu, sitä on mahdoton sanoa.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #53

r>g malli oletti että pääomasta saatua voittoa pystyy kasvattamaan automaattisesti ajan kuluessa. Tämä on niin räikeä erhe, että Pikettyn keskeisen teesin uskottavuus kaatui sen myötä. Pääoman kasvattamiseen tarvitsee enemmän riskejä eikä Piketty syystä tai toisestsa integroinut tätä variaabelia omaan malliin.

Hänen tilastotieteensä on toden totta hienoa työtä, siitä pisteet hänelle. Mutta hänen johtopäätökset eivät olleet mielestäni kovin hyviä.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #99

"r>g malli oletti että pääomasta saatua voittoa pystyy kasvattamaan automaattisesti ajan kuluessa."

Kyllä, ja sen kyseenalaistaminen on hieno asia. Paikkaansapitävyyteen en ota kantaa, koska Mises.org-sivuilla esitetyn kritiikin kriittinen tarkasteleminen vaatisi niin paljon taustatyötä, etten viitsi sitä tehdä. Sinänsähän Piketyn teoria on kaikessa yksinkertaisuudessan niin suoraviivainen että olisi suoranainen ihme jos se todellakin kuvaisi tarkasti todellista maailmaa.

"Hänen tilastotieteensä on toden totta hienoa työtä, siitä pisteet hänelle. Mutta hänen johtopäätökset eivät olleet mielestäni kovin hyviä."

Tässä olikin se oleellinen asia. Pieni varakas eliitti on tosiaankin lihonnut. Oli syy mikä tahansa, tuo on valtava ongelma, kuten vallan keskittyminen aina. Oli se valta sitten varallisuutta(valta kontrolloida tuotantoa ja resurssien jakautumista) tai poliittista. Ongelman ratkaisuistakin voidaan olla montaa eri mieltä, enkä minäkään Piketyn ehdotuksia allekirjoita. Eivät ole riittävän radikaaleja että niillä saataisiin mitään aikaan.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #106

Aivan. Kaksikymmentä vuotta sitten en usko, että edes ylemmällä keskiluokalla Yhdysvalloissa, saati sitten Suomessa, olisi ollut varaa iPhonen kaltaiseen tuotteeseen.

Nyt suuremalla osalla ihmisistä on pääsy tuotteisiin jotka vielä puoli vuosisataa sitten oli eksklusiivisesti vain eliitille.

http://www.wsj.com/articles/nicholas-eberstadt-how...

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #109

"Kaksikymmentä vuotta sitten en usko, että edes ylemmällä keskiluokalla Yhdysvalloissa, saati sitten Suomessa, olisi ollut varaa iPhonen kaltaiseen tuotteeseen."

Ei niin. Teknologian kehitys ja tuotantotapojen tehostuminen ovat tuoneet mitä ihmeellisimpiä laitteita tavallisten tallaajienkin elämään. Sen sijaan keskiluokan(jonka luonnollisesti jokainen määrittelee vapaasti valikoiden tarkoitushakuisesti) ostovoimakorjatut tienestit ovat Yhdysvalloissa olleet stagnaatiossa jo pitkään, noin 70-luvulta asti. Stagnaatiossa olevien tienestien ja kasvavien voittojen vaatiman kulutuksen kasvun välistä kuilua on kurottu kasaan mitä moninaisemmin tavoin. Ensin velkaannuttamalla asunnonostajat, sitten opiskelijat, valtio, kaikki kuluttajat ja lopuksi vielä pidentämällä työaikoja.

Puoli vuosisataa sitten keskiluokkaisella Yhdysvaltalaisella oli velaton omakotitalo ja auto, nykyään viisisataa tonnia velkaa, pankin asunto ja auto lainassa. Ainiin, ja se iPhone.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #114

En väitä, etteikö keskiluokan ostovoima olisi surkastunut. Mutta keskiluokka on vauraampi. On tärkeää eritellä tulot ja vauraus, sillä Yhdysvalloissa suuri osa väestöstä omistaa osakkeita.

IMF julkaisin erittäin hyvän tutkimuksen, jossa argumentoitiin kuinka Yhdysvaltojen varakkaat lainasivat oman ylijäämän, joka kanavoitiin keskiluokan kulutusjuhliin (refinancing).

Itseasiassa amerikkalaiset ovat lyhentäneet lainojansa aggressiivisesti kriisin jälkeen mikä on aiheuttanut päänvaivaa Keskuspankille.

Mielenkiintoista on tuoda esille kuinka Ruotsin kotitalouksien velka-aste on 170%, joka on yksi maailman korkeimmista. Samalla ruotsalaiset opiskelijat ovat velkamäärässä listan kärjessä. Miten tämä on mahdollista jos kaikki on "ilmaista"?

Samalla tuon esille kuinka amerikkalaiset kuluttajat saavat helpommin lainaa johtuen dollarin asemasta maailman varavaluuttana: Dollari hamstraavien maiden ylijääämäiset säästöt kanavoidaan Yhdysvaltojen kiinteistömarkkinoille, jotta amerikkalaisten mahdollisuudet omistaa oma koti paranisi.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #115

"On tärkeää eritellä tulot ja vauraus, sillä Yhdysvalloissa suuri osa väestöstä omistaa osakkeita."

Tämähän on mielenkiintoinen toteamus ottaen huomioon että finanssivarallisuudesta("Financial (Non-Home) Wealth") on jakautunut sekin äärimmäisen epätasaisesti. Vuonna 2010 varakkain 1% omisti yli 40% kaikesta finanssivarallisuudesta ja köyhin 80% vain 4,7%. Pelkistä osakkeista ja rahastoista köyhin 90% omistaa vain 19,2%. Finanssivarallisuus onkin muita varallisuuden tyyppejä paljon keskittyneempää.

http://www2.ucsc.edu/whorulesamerica/power/wealth....

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #117
Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #118

En pääse lukemaan tuota artikkelia. Voisit kuitenkin sen verran valaista kenen vauraus on ennenkuulumattoman korkealla. Keskiarvo? Mediaani? 1%? Köyhin 20%?

Huffington post uutisoi samasta aiheesta kertoen mediaanivarallisuuden olevan stagnaatiossa, ja "upper-income families" varallisuuden ennätyksellisen korkealla. Mikään tuossa ei nähdäkseni kyseenalaista tuon Domhoffin tekemän selvityksen lukuja, kunhan "upper-income families" määritellään sopivasti.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #119

Mehän päästään Jyrki ihan juttuun pienen alkukiukuttelun jälkeen.

Tilastot ovat hassuja sillä en usko, että Wall Street Journal olisi täysin puolueeton tai valtion oma tutkimuskeskus väittäisi jotain joka olisi vastoin valtion omia ohjelmia.

Eli middle-income householdin vauraus on nousussa juuri pörssimarkkinoiden nousun suhteen. Toisaalta se mikä menee ylös voi tulla myös alas.

Se on selvä, että rikkain 1% näkee vaurauden nousevan koska QE-ohjelmat paisuttavat ensin sijoittajien varallisuutta (Cantillon-efekti). Mutta lisäämällä pääomaa yrityksien taseille, pitää toivoa (kuten Bernanke toivoi) että tämä pääoma siirtyy reaalitalouteen. Näin on myös käynyt jos tarkastelee USA:n työttömyys % (okei labor participation rate on laskenut lähinnä ObamaCaren myötä).

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Tottahan toki Yhdysvalloissa on köyhiä. Se on vaurauden hinta jota esimerkiksi Suomi ei ole valmis maksamaan. Yhdysvalloissa ymmärretään että köyhyys on väistämätön sivuvaikutus sille että vaurastumisen mahdollisuus on olemassa kaikille. Suomalainen malli taas perustuu jokaisella yhteiskunta-alueella "keskivertoisuuteen" sillä teidän mielestä on parempaan että kaikki ovat yhtä köyhiä kuin se että olisi mahdollisuus rikastua köyhyyden hinnalla.

Mikä huvittavinta: Suomalaisen, tai Eurooppalaisen, mallinhan pitäisi tuottaa tasa-arvoa ja poistaa köyhyys tulonjaon avulla. Miksi sitten Suomessa on niin paljon köyhyyttä ja toimeentulotukia?

Minäpä kerron. Koska olette kaikki sosialisteja tavalla tai toisella.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

"Meissä kaikissa asuu pieni demari".

Ben Zyskowicz

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #21

You are all bunch of socialists!

Ludwig von Mises

Jyrki Paldán

"Miksi sitten Suomessa on niin paljon köyhyyttä ja toimeentulotukia?"

Varsin ironisesti kapitalismin hyvyyttä argumentoidessa vetoat absoluuttisen köyhyyteen ja sosialismia kritisoidessasi suhteellisen köyhyyteen. Varakkaissa OECD-maissa absoluuttista köyhyyttä esiintyy ainoastaan niissä, joissa valtion koko(Fraser instituutin määritelmä, joka sisältää julkisen sektorin koon, julkisen kulutuksen määrän, tulonsiirrot ja veroasteen) on pieni. Vahvat valtiot ovat siis onnistuneet poistamaan absoluuttisen köyhyyden kokonaan varakkaista maista. Heikot valtiot eivät.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #54

Absoluuttisen köyhyyden poistamiseen tarvitaan vahvoja instituutioita mutta myös omistusoikeuden takaamista. Yksikään valtio sivilisaatiomme aikana ei ole onnistunut verottamaan tietä rikkauteen. Valtio ei luo vaurautta.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #107

Ei kai sinusta vain juuri kuoriutunut demaria?

Myönnät siis selkeästi että köyhyyden poistamiseen tarvitaan myös vahvoja instituutioita, eli toisinsanoen markkinat eivät itsessään siihen kykene.

Olavi A Honka

Blogisti sinällään oikeilla jäljillä, mutta....

Mistä löytyisi poliitikkoja/puolueita jotka lopettaisivat tämän ikuisen rahan jakamisen? Aina löytyy "joku" jolle pitää saada etuja verorahoista. Meillä ei ole varaa lisätä veromenoja, nyt pitäisi etsiä vähennyksiä nykyiseen rahan menoon.

Viisi totuutta joista ei oikein voi olla erimieltä.

1. - Ei voida lainsäädännölliseti tehdä köyhästä varakasta säätämällä lakeja joilla varakkaastakin tulee köyhä.

2. - Se minkä toinen saa tekemättä työtä, toisen on tehtävä sen edestä töitä, kuitenkaan saamatta samaa

3. - Valtiovalta ei voi antaa kenellekään mitään ottamatta sitä ensin joltain toiselta

4. - Varallisuutta ei voi lisätä jakamalla sitä

5. - Kun puolet kansasta ymmärtää, ettei heidän tarvitse tehdä töitä koska toinen puoli pitää heistä huolta, silloin tämä toinen puolikin huomaa ettei kannata tehdä töitä koska toinen puoli saa sen miksi he töitä tekevät ja tämä on minkä tahansa kansantalouden tuho.

Pahalta näyttää kun "kansa" elää lööpeistä...... Tarvitsemme isänmaallisia edustajia, koko kansakunnan parasta ajattelevia, ei näitä "pekkarisia" jotka vaan kähmivät omalle rajatulle tukijoukolleen.

Toivossa elävä....

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Olavi osuu naulan kantaan. Myönnän että minulla henkilökohtaisesti oli suuret odotukset Stubbin suhteen sillä kuten minä, hän myös sai ensimmäisen "polttomerkkinsä" taloustieteessä Yhdysvaltojen yliopistossa. Ehkä myöhemmät vuodet Ranskassa ja Brysselin byroslaviassa saivat hänet katumapäälle. Tulokset puhukoot puolestaan...

Nykyään minulla on suuret odotukset Elina Lepomäen suhteen, joka entisenä Liberan tutkimusjohtajana ymmärtää kapitalismin tärkeyden vapaan ja vauraan yhteiskunnan rakentamisessa.

Toisaalta eduskunnan kahvissa saattaa olla jotakin joka johtaa takin kääntämiseen. Eipä olisi ensimmäinen kerta.

Toinen toivossa, mutta jo vuosia ulkomailla elävä...

Anna-Leena Nieminen

"Toisaalta eduskunnan kahvissa saattaa olla jotakin joka johtaa takin kääntämiseen. Eipä olisi ensimmäinen kerta."

Sattuvasti sanottu.

Libertaari Lew Rockwell kirjoitti joskus hyvin, että (talous)liberaaleinkin politiikko muuttuu aina vähintään etatiksi kun "pääsee" valtaan (ei suora lainaus).

Oman näkemykseni eli libertaarisen näkemyksen mukaan Lepomäki on nyt jo lähinnä etatisti talousliberalistin sijaan koska muun muassa kannattaa julkista eli "maksutonta" koulutusta.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

#10

Oikein hyviä teesejä kaikki. Kohtaan 1. kuitenkin kommentoin niin, että onhan omaisuuden tasaaminen lailla mahdollista teoriassa, mutta lailla ei voi taata, että varallisuus pysyy tasan. Aina on joku "ahne" tai ahkera joukossa, joka pystyy ansaitsemaan enemmän kuin toinen.

Tässä tulee mieleen vanha tarina ison talon isännästä, jonka palveluksessa ollesta henkilöstä kunnan sosiaalivirasto pyysi "varattomuustodistusta". (tällainen käytäntö oli muinoin kun henkilö meni pyytämään kunnasta köyhäinapua) No tämä isäntä auliisti kirjoitti varattomuustodistuksen: "Pyynnöstä todistan, että henkilö x on köyhä ja köyhänä pysyy".

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Hyvä esimerkki hyvinvointivaltiosta.

Toinen minulle mieleenpainuvin esimerkki tulee Ayn Randin "Atlas Shrugged" klassikosta.

Yrityksen työtunnit ja palkkaus organisoidaan niin, että tarpeet priorisoidaan ja kaikki työskentelevät niin paljon kuin mahdollista. Palkka maksetaan tarpeiden mukaan ja tarpeiden tärkeyden päättää joku henkilö omalla moraalimittapuulla.

Lopputuloksen varmasti tiedät jo.

Anna-Leena Nieminen

Tuo viisi totuutta eli viisi suurta lausetta on lähtöisin Bastiat Institutelta...

http://2.bp.blogspot.com/-bNWaLnmqQoI/UA4V7Cp0y2I/...

...ja minusta se oli niin hyvä että suomensin sen ja laitoin sen kuvamuotoon (n. pari vuotta sitten)...

https://docs.google.com/presentation/d/1mSYj8OB4TA...

Olavi A Honka

Näinhän se menee. Kysymys hyvinvointivaltiosta on aina kompromissi. Ei kai sitä rakenneta ajatuksella "tuolla on, siltä pois", sillä silloin jaettava kakku väistämättä pienenee. Pitäisi enemmän miettiä ja tehdä sen eteen että jaettava kakku kasvaisi. Sitä ei voida tehdä lisäämällä valtion ja kuntien kuluja.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Kunpa enemmän ihmisiä Suomessa osaisi ajatella Olavin tavoin. Sosialisim kannattajat haluavat jakaa kakun tasavertoisesti huomaamatta kuinka tämä johtaa siihen että kakku ei kasva lainkaan, mutta heidän osuus kasvaa. Thatcherin sanoin, ja taas vapaasti kääntäen: sosialismin ongelmana on se että jossain vaiheessa muiden rahat loppuvat.

Pekka Sandberg

Pietilältä tuli asiapitoisin kommentti.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Tjaa en kyllä nähnyt yhtään teoreettista, empiiristä tai loogista argumenttia. Ainoastaan olettamuksia, mielipiteitä ja asiayhteyttömiä hyökkäyksiä.

Siis tyypillistä vasemmistolaista argumentointia.

Olavi A Honka

Seuraava hallitus, ketkä siellä sitten ovatkin, joutuu kylmän faktan eteen - kassa on tyhjä. On aivan samantekevää miksi, ei se sen setvimisellä miksikään muutu. Kulut on liian suuret, niitä on pakko pienentää. Toivoisi kaikkien tämän ymmärtävän, on vain pakko tinkiä saavutetuista eduista. Poliitikkojen "pisteiden keräykset" eläkeläisten kalastusluvista, isovanhempien lastenhoitotuista jne ovat populismia, äänten kalastelua ja kun "kansa" siihen menee, tunnemme kaikki sen nahoissamme.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Tästä syystä Kokoomus on mielestäni syöksyssä sillä heidän ajama kiritystalouspolitiikka on liian vaikea totuus monelle. Ja tottakai muut puolueet käyttävät hyväksi Kokoomuksen yritystä kantaa vastuuta.Kokoomus teki paljon virheitä mutta niiden ratkaiseminen vaatii talouskuria.

Anna-Leena Nieminen

"Tästä syystä Kokoomus on mielestäni syöksyssä sillä heidän ajama kiritystalouspolitiikka..."

Tälläinenkö?

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/th...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

jälleen..siis jälleen oikeistolainen kertoo kuinka järjetöntä vasemmistolaisuus on. Lisänä nyt tietysti kerrotaan kuinka on päästy yhdysvalloissa opiskelemaan kovan työn kanssa ja silloin vasta ymmärtää miten maailma toimii. Voi vee...

Tämähän siis tarkoittaa sitä,että oikeistolainen tulee kertomaan tämän jo normiksi asettuneen asian.. me tiedämme miten talous toimii ja muut ei.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Höpölöpö. Ei kukaan väittänyt että oikeistolainen ymmärtää miten maailmaa toimii. En tiedä mistä sait käsityksen että Yhdysvalloissa opiskelleet ovat jotenkin älyllisesti muita edellä kotiin palatessaan. Itse olen Itävallan koulukunnan seuraaja ja Mises, Hayek ja kumppanit kaikki painottavat kuinka vähän ihminen ymmärtää taloustieteestä. Täten pidän itseäni melko nöyränä taloustieteen keltanokkana. Mutta toista se on vasemmistolaisten piireissä jossa valtion elvytystä perustellaan mitä oudoimmilla selityksillä. Joten hyvä yritys vellu mutta aika heikko provo.

Pystyt parempaan!

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Oliko se..

"Täten pidän itseäni melko nöyränä taloustieteen keltanokkana. Mutta toista se on vasemmistolaisten piireissä "

..nimittäin vahvistit juuri mitä kirjoitin.

Sitten tieteenfilosofinen ajatelma. Miten voi olla taloustieteilijä niin tyhmä,että sanoo tietävänsä niin vähän taloustieteestä. Siinä taloustieteilijä asettaa taloustieteen johonkin mystiseen lokerikkoon mistä ei oikeastaan tiedetä mitään. _Kuitenkin_ taloustieteestä tiedetään kaikki,mutta taloustiede ei ole tieteellistänyt kaikkea eli se ei kata kaikkea. Syitä on toki monia..yksi suurimpia syitä on sen dogmaattisuus jotka valitaan arvo- ja ideologiapohjalta.

Näin ollen sinäkin pystyt parempaan :)

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Vellu, miksi taloustiede pitäisi jakaa "oikeistolaiseen" tai "vasemmistolaiseen". On olemassa erilaisia teorioita, joita tutkimalla ja soveltamalla päädytään joskus ehkä lähemmäs oikeaa. Aikanaan oli aurinkokeskeinen ja maakeskeinen teoria tai teorioita maan muodosta. Nyt on jotkut noista teorioista todistettu oikeaksi. Mitkä niistä oli oikeistolaisia ja mitkä vasemmistolaisia?

Oletko kuullut vasemmistolaisesta tai oikeistolaisesta matematiikasta, tähtitieteestä tai lääketieteestä (kiinalaista ei lasketa vasemmistolaiseksi)? Jos asiaa ei ymmärrä, muodostuu helposti uskonto, johon luotetaan sokeasti, mitkään todisteet eivät auta. Aatteen "ajatolla" on jumala, jota ei saa pilkata. Kuva piirtäminenkin on pilkkaa. Suomen viisain tähtitieteilijä on mielestäni Esko Valtaoja ilman partaakin. Olisiko Karl Marx uskottava ilman partaa?

Näillä muutamalla esimerkillä haluan tuoda ilmi kuinka heikoilla argumenteilla keskustelua käydään ja päätöksiä tehdään.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

En jakanut taloustiedettä missään vaiheessa oikeistolaiseen tai vasemmistolaiseen vaan taloustieteen edustajat tekee sen itse..vai olisiko niin,että taloustieteen harrastajat tekevät sitä varmaankin vielä enemmän.

Kerrotko mitä teorioita on todistettu oikeaksi..esim. luonnonlakeja vakioita vastaaviksi totuuksiksi edes? Luonnonlakien ns. vakiot ovat kaikkialla ja kaikissa olosuhteissa samat.

Tällä kysymyksellä tuon esille kuinka heikolla pohjalla koko taloustiede on tieteenalana.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #46

Keynesiläinen taloustiede ei ole tiedettä ollenkaan vaan poliittisesti eli vasemmistolaisesti värittynyttä ideologiaa

Ja nyt on nimenomaan harrastettu keynesiläistä talouspolitiikkaa. Kts. Henri Ertin kommentti numero 33. alempana.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #56

Noin..taloustieteen harrastaja tuli vakuuttavasti kertomaan kuinka taloustiede jaetaan oikeistoon ja vasemmistoon.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #69

Itävaltalainen taloustiede on arvovapaata.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #71

Koska sinä ja Erti kannatatte sitä,niin antaako se jollekulle kuvan arvovapaasta taloustieteestä?

Epäilempä ettei anna..teissä ei ole mitään merkkiä mistään arvovapaasta,miten siis kannattamanne taloustiede voisi olla arvovapaata?

Osaatko edes itse vastata tuohon?

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #76

Arvovapaata siinä mielessä, että minä en voi kahvintuottajana tietää kuinka monta kuppia kahvia sinä juot huomenna. Eikä minun pidä edes tietää. Annan markkinavoimien tehdä työnsä hintasignaalin avulla, josta vedän johtopäätökset omaan yritystoimintaan.

Keynesiäläinen taas haluaa käyttää hyväksi matemaattisia malleja arvioimaan ihmisen valintaa, johon vaikuttaa niin moni variaabeli, joita on mahdotonta kontrolloida etukäteen. Tämä on ylimielisyyttä.

En tiedä vastasinko kysymykseen.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #82

Et vastannut vaan tulit kertoneeksi jostakin aivan muusta kuin taloustieteestä.

Tieteessä arvovapaus tarkoittaa ettei sen tieteen tuottamisessa ole käytetty arvolatautuneita dogmeja.Tarkoitan tällä sitä,että ei saisi olla oletuksia siitä miten asiat ovat ja miten asioiden tulisi olla.Tarkemmin sanottunta..ei saisi olla oletuksia minkälainen ihminen on tai millainen ihmisen tai yhteiskunna tulisi olla mihin sitten verrataan. Esim. Nieminen tykkää verrata kaikkea aina hänen teoreettiseen vapaaseen ja spontaaniin yhteiskuntaan. Siihen nähden kaikki on sosialismia,koska hän on asettanut oletuksen lähes mahdottomaan tietyn ihmistyypin olemassaolon olettamuksella.

ja taloustieteessä niitä erityisesti käytetään..muutenhan meillä _ei_ olisi edes koulukuntia siinä. Mikäli objektiivisuus ja arvovapaus vallitsisi,niin kaikki tulisivat samoihin lopputuloksiin.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #76

Kirjoitin joskus blogissani näin prakseologiaan liittyen:

    "Yksi taloustieteen koulukunta poikkeaa vahvasti muista: itävaltalainen koulukunta, joka perustuu a priori tieteeseen, jonka väitteille voidaan antaa tinkimätön looginen perustelu."
    "Prakseologia ei kerro, kuinka ihmisen tulee toimia vaan mitä tapahtuu, jos ihminen toimii. Prakseologia on arvovapaata."

Eli kuten prakseologia niin itävaltalainen taloustiede kertoo miten johonkin tavoitteeseen päästään eli jos esimerkiksi halutaan vaurautta yhteiskuntaan taloustietelijöiden pitää olla vapaiden markkinoiden puolesta puhujia jos taas taloustietelijät suosivat köyhyyttä niin heidän tarvitsee hyväksyä valtion väliintuloja talouteen(interventionismi)

Eli vielä itävaltalaisen taloustieteen arvovapaudesta: Se ei oleta mitään ideologiaa vaan osoittaa miten erilaiset ideologiat, poliitikat ja toimet vaikuttavat.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #91

Eli se asettaa oletuksia eli ei ole arvovapaata vaan hyvinkin arvopohjaista.

"itävaltalainen taloustiede kertoo miten johonkin tavoitteeseen päästään eli jos esimerkiksi halutaan vaurautta yhteiskuntaan taloustietelijöiden pitää olla vapaiden markkinoiden puolesta puhujia,jos taas taloustietelijät suosivat köyhyyttä niin heidän tarvitsee hyväksyä valtion väliintuloja talouteen"

No tuossahan asetetaan arvolataus ja dogmi.

No nyt..Erti (itävaltalaisen taloustieteen,jos ei nyt sitten edustajana,niin ilmeisesti ainakin kannattajana) kirjoitti,että "köyhyys on väistämätön sivuvaikutus sille että vaurastumisen mahdollisuus on olemassa kaikille"

Eli miten on nyt sitten itävaltalaisen taloustieteen kanssa,suosiiko se siis valtion interventioita talouteen,koska suosivat myös köyhyyttä? VAI yksinkertaistitko itsesi metsään?

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #93

Täysin looginen argumentti taloustieteen peruspilarille:

1) Resurssien niukkuus
2) Yksilön oma mittari vauraudesta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #113

Taloustieteen peruspilari on subjektiivinen fiilis asioista?

Resurssien niukkuus on kyllä oiva peruspilari varmastikkin.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #121

Niin eli itävallan koulukunta ei lähde subjektiivisesti arvioimaan muiden yksilöiden marginaalisten hyötyjen tai kulujen optimaalista kohtaamiskohtaa(equilibrium suomeksi?).
Mielestäni tämä on melko nöyrä ajattelumalli koska oletan sinun tietävän parhaiten kuinka monts kuppia kahvia haluat huomenna.

Ja toinen pointti resurssien suhteen tarkoittaa että JOS meillä kaikilla olisi samanlaiset arvot (marginal utility) kaiki eivät voi olla resurssien puutteen vuoksi rikkaita.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #93

"No tuossahan asetetaan arvolataus ja dogmi."

Äsh, puhut puuta heinää eli et ymmärtänyt asiaa. Vaikka se oli vielä tiivistetyssä muodossa...


    "Eli vielä itävaltalaisen taloustieteen arvovapaudesta: Se ei oleta mitään ideologiaa vaan osoittaa miten erilaiset ideologiat, poliitikat ja toimet vaikuttavat."



Jos et ymmärrä selvää suomenkieltä niin ei voi kuin valittaa.

Mitä tulee tuohon Henrin köyhyys-näkemykseen(kommenttiin) niin itse ymmärrän asian niin, että sekä pienituloisia, keskituloisia ja suurituloisia eli eriarvoisuutta tulee olemaan aina, se on itse asiassa edellytys vapaalle ja vauraalle yhteiskunnalle. Kirjoitinkin tästä "Luonnollinen eliitti vs. keinotekoinen eliitti"-blogissani.

Todellista "tasa-arvoa" on siis vain vapaudessa eli jokaisella sekä kyvykkäällä/lahjakkaallakin on oikeus nousta omalle tasolleen(oikeus rikastua ja menestyä) ja tämä on mahdollista vain vapaassa yhteiskunnassa.

Absoluuttinen köyhyys on siis eri asia kuin suhteellinen köyhyys.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #125

Tuota.. vaikka sinä kirjoittaisit tuhat kertaa mitä itävaltalainen taloustiede on,ei muuta sitä mitä se oikeasti on. Ymmärrätkö?

Yritän selittää vielä vähän tarkemmin,jos kerrot ettei itävaltalainen taloustiede ole ideologista,niin se ei sillä ala olemaan ilman ideologiaa.

Selitän vielä enemmän..muutama huomio itävaltalaisesta taloustieteestä:

-Itävaltalaiset näkevät yrittäjyyden kriittisenä voimana taloudellisessa kehityksessä

-yksityisomistuksen olennaisena resurssien tehokkaalle käytölle

-valtiollisen intervention markkinaprosessiin tuhoisana aina ja kaikkialla.

Etkö todellakaan huomaa ideologiaa noissa,koska mikäli et huomaa,niin miten ihmeessä voit huomata sosialismissa ideologiaa..

Mitä sitten tulisi vielä oletuksiin ihmisestä..siis perus ihmisestä,epäilempä,että siihen on sidottu läjä dogmeja ja odotuksia ideologisilta pohjilta. En jaksanut vielä kaivaa sitä esille,koska oikeastaan tiedän jo sen olevan siellä,MUTTA..seuraan tarkasti koska sellainen tulee vastaan. Enkä jätä tätä vain oletusten varaan.

Riittikö tämä ?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #46

Vellu, kesti kauan, ennenkuin roomalaiskatolinen kirkko tunnusti "luonnonlain". Miten ihmeessä Galileo Galilei tiesi "luonnonlain" kun sanoi "Eppur si muove"?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #66

Meinaatko tuolla väistää kysymystäni? :)

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Taloustiede on uskontojen kaltainen kehäpäätelmä. Se on totta omassa (talous)teoreettisessa maailmassaan - selittää itsellään, itseään. Ongelmana on, että talousteorian ja reaalimaailman tarpeet eivät juurikaan kohtaa. Tähän ristiriitaan voidaan myös palauttaa tämän päivän kaoottinen, taloudellinen ahdinko.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Taloustiede, siis tieteen alana tutkii mahdollisia hypoteesejä ja testaa niitä oikeassa maailmassa. Eli taloustiede on tiede siinä missä muutkin tieteenalat. Metodit ovat samat ja teorioiden todistamiseen tarvitsee enemmän osaamista kuin moralisointia.

Taloudellisesta ahdinkosta ei pitäisi syyttää taloustiedettä yksinomaan. Monet Itävallan koulukunnan ekonomistit varoittivat Yhdysvaltojen keskuspankkia matalien korkojen riskeistä. Valitettavasti Keynesiläiset "talous"poliitikot näkivät helpossa rahassa poliittisen mahdollisuuden.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Henri. Kyllä, kyllä. Mutta kriittinen, nokkela, "nöyrä keltanokka", tallettaa muistinsa kammioihin ajatuksen työkalunaan, että teoriat ovat ainoastaan valikoivasti totuudellisia.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #79

Ilman muuta Liisa. Aina pitää olla varovainen johtopäätöksiä tehdessä. Sen takia on tärkeää esimerkiksi taloustieteessä perehtyä niin oman koulukunnan teorioihin kuin myös ns."vihollisen" teorioihin.

Ja Itävallan koulukunta painottaa nimenomaan nöyrää lähestymistä taloustieteeseen.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Liisa, hauska ajatus, "kehäpäätelmä". Oma käsitykseni "taloustieteestä" on se, että hyvinvointia tai edes olemassaolon edellytykset, saavutetaan vain työtä tekemällä. Sellaista mytologian "Sampoa" ei ole, joka automaattisesti takoo kansalaiseille hyvinvointia, vaikka kukaan ei tekisi mitään. Sitäpaiti yhteiskunnat, jotka yrittävät elää näin, (orjien työllä, siirtomailla jne.) ovat varmaan tuhoon tuomittuja (esim. antiikin Kreikka ja Rooma)

Jos tämä aksiooma hyväksytään, siitä seuraa monta kysymystä, mikä on oikeudenmukainen tapa jakaa tekemisen tulos.

Liisa, nyky-yhteiskuntaamme vaivaa nimenomaan tuo ihmeitä tekevä "Sampo" automaattinen tietojen käsittely (ATK), teollisuusrobotit ym. teknologiset saavutukset (Moto), joilla korvataan IHMISTYÖ. Jos sitten ihmisen ei kannata tehdä työtä, millä ihminen elää? Miten automaatio ja robotit auttavat sitä nälkää näkevää ihmistä?

Ja sitten vielä lopuksi, en ole vasemmistolainen "taloustieteilijä" vaan tavallinen tallaaja, joka mitettii joskus mihin kehitys voi johtaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Millä konkreettisella tavalla Suomeen nyt saadaan työtä ja ostovoimaa?

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Mielestäni ihmisten kulutusvoima on saatava ylös, jolloin kulutus lisää myös kysyntää ja samalla tarjontaa.

Valtion pitää pysyä poissa mahdollisimman paljon.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Mielestäni ihmisten kulutusvoima on saatava ylös"

Mielestäni tuo ei ollut vastaus kysymykseeni.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #35
Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #36

Henri, valtio voisi myös myydä maaomaisuuttaan, jolloin valtio saisi paitsi myyntituloa, jolla voisi osaksi maksaa valtionvelkaa pois. Lisäksi myydystä maasta voisi tulla verotuskohde esimerkiksi kiinteistöverona, puutavaran myynnissä jne.

PS. senverran vielä, että tietenkin Valtion pitäisi pitää omistuksessaa luonnonsuojelukohteet. Ja sitten vielä toinen jälkihuomautus. Luulisin että yksityiset, jotka ostaisivat valtiolta esim. metsää, eivät tämän vuoksi vähentäisi kulutuskysyntäänsä eli se ei olisi ristiriidassa em. kommenttisi kanssa.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #41

Aina vaan lisää ja lisää veroja. Ei ole ratkaisu.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #59

Anna-Leena, jos ostat omakotitalon, joudut maksamaan kiinteistöveroa. Jos haluat välttää veron, älä osta. Jos myyt puuta metsäyhtiölle, älä myy, vältät veron. Yksinkertaista, eikö totta?

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #63

Yksinkertaista, mutta yksilönvapauksia ja perusoikeuksia(omistus-, sopimus- ja ruumiillinen koskemattomuus) rikkovaa.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #36

Miten tuo auttaa kun yli 60% Suomalaisista saa elämänsä aikana valtiota enemmän rahaa tulonsiirtoina kuin maksaa veroina?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #58

Jyrki Paldan, kuvasta päätellen olet juuri jonkinsorttinen robotti?

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #64
Anna-Leena Nieminen

Jarmo Makkonen, ei ole olemassa mitään hokkuspokkuskonsteja eli valtiolla ei ole taikaseinää.

Kreikka ja kohta todennäköisesti Espanjakin koittavat nyt sitä vieläkin uskotella...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kestääkö tuo empiirisen tarkastelun? Ainiin,mutta mites tämä kohta menikään:

"Itävaltalaisen koulukunnan johtaja Ludwig von Mises on kuvattu "epätieteellisen taloustieteilijän arkkityypiksi". Mises kutsui "prakseologiaksi" tieteellisen metodin vastaista menetelmäänsä, jonka "väittämiä ei johdeta kokemuksesta... Niitä ei osoiteta todeksi tai epätodeksi kokemuksen ja tosiasioiden perusteella." Murray Rothbard myös totesi "empiriansa" olevan niin kaukana modernista empirismistä, että "sitä voidaan yhtä hyvin kutsua termillä a priori". Empiirisen todistusaineiston torjuminen johti siihen, että tieteen valtavirta ei ole ottanut nykyitävaltalaisuutta vakavasti."

Libilaariwikistä

Eli mitä siitä,vaikka empiirisesti tarkastellen asiat ovat toisin. Kuten tuo taikaseinä..oletko koskaan miettinyt,että viimeisen 50 vuoden aikana kehitys on tapahtunut taikaseinä rahoilla? Ei suinkaan rahaa kaivoksista hakkaamalla (kultaa).

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #87

Ei ole tapahtunut taikaseinärahoilla vaan markkinoilla tapahtuvien. Joka ikinen centti(ennen penni) on tullut yksityiseltä sektorilta. Niitä vain on otettu(väkisin) toisilta yksityisellä sektorilla toimivilta ja siirretty toisille eli tuottamattomille ja tämän moraalittomuuden seuraukset ovat nyt näkyvissä: valtion velka lähes 100 mrd e (ja kokonaisveroaste jyrkässä nousussa viime vuodet) puhumattakaan Kreikan ja muiden valtioiden veloista.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #92

Eli yksityinen sektori voi repiä rahaa taikaseinästä,mutta valtio ei.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #96

Yksityinen sektori asettaa rahalle arvon subjektiiviesti yksilöiden preferenssien kautta.

Valtio ei voi "repiä" rahaa koska valtion tehtävä ei ole tehdä voittoa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #100

Yksityinen sektori asettaa joka tapauksessa rahalle arvon,vaikka valtio se repisikin taikaseinästä.

Onko tuo jokin este..nimittäin noin on tapahtunut melko pitkään jo ympäri maailmaa,että valtio on luonut rahaa talouteen,vaikka sen tehtävä ei ole tehdä voittoa. Toisaalta sitten taas..nykyään kaikki valtiot ovat oikeastaan yrityksiä..niin..tavallaan niiden kyllä pitäisi tehdä voittoakin,koska vihataanhan valtioiden alijäämiä joka suunnassa.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #96

Huoh, sinun kanssasi on vaikea keskustella kun et ymmmärrä edes mitä yksityinen sektori tarkoittaa ja miten se toimii.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hei,

Hyviä kommentteja. Vaikka olenkin pitkälti samaa mieltä kanssasi, minua on pitkään askarruttanut varsinkin eurojärjestelmän valuvika eli pankkitilieurojen hamstrausmotiivi. Se liittyy säästämisasteeseen, mutta tilieuro ei kanavoidu kovin tehokkaasti reaaliinvestoinneiksi Euroopassa. Tosin silti varmaankin paremmin kuin valtion kautta. Valuvian poistaminen on politiikkojen tehtävä, mutta ei valtion investointien kautta vaan niillä vanhoilla kunnon rakenneuudistuksilla.

Euroopassa rahoitusjärjestelmä on aivan liian liikepankkikeskeinen, toisin kuin USA:ssa, jossa suorat sijoitukset sekä osakkeisiin että joukkolainoihin ovat paljon merkittävimpiä.

Jos euroja "hamstraantuu" M1-rahaksi, niin se ei pankkien kautta kanavoidu kovin tehokkaasti investoinneiksi.

Suomessa varsinkin on mielipuolinen verojärjestelmä joka rankaisee verotuksellisesti osakkeiden pörssilistaamisesta, joten Suomen erittäin niukka riskipääoma ei kanavoidu lainkaan tehokkaasti.

Ruotsissa on paljon enenemmän varallisuutta, järkevämpi verojärjestelmä listaamisten suhteen ja kruunusysteemin kierto johtaa tehokkaampaan ruotsalaiseen riskipääoman muodostukseen.

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1719...

Mm. tehottoman europankkisysteemin vuoksi en ole kovin kriittinen EKP:n QE:n suhteen, sillä se on eräänlainen reservikoron kokoinen (-0,20%) pankkivero ylilikvideille pankeille. Nämä ottanevat korotetut palvelumaksut, tai mieluummin negatiiviset talletuskorot käyttöön, joka johtanee pääoman perempaan ja tehokkaampaan kohdistumiseen, myös euroalueen ulkopuolelle, mikä heikentää euroa.

Suomen verotus vaan pitäisi pikinmiten saada kuntoon. Se on erityisen typerä. Toivottavasti seuraava hallitus tekee veroremontin. Tällä tiellä Suomen pääomanmuodostus kuihtuu ja kuihtuu, riippumatta vasemmisto/oikeisto-ideologiasta.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Henri E.
Valtiokeskeisestä valvonta-, säätely- ja rankaisuyhteiskunnasta olen suunnilleen samaa mieltä. Sitä on mahdotonta sovittaa toimivaan makkintalouteen liian tiukkana versiona.

Janne Suuronen

Henri Erti:
"
Nimittäin yhden vero-euron keräys ei missään tapauksessa ole mitenkään ilmainen prosessi. Olisi mielenkiintoista nähdä veroviraston oma arvio kuinka paljon yhdestä kerätystä vero-eurosta todellisuudessa valtio saa nettopääomaa.
"

Verohallinnon tilinpäätöksestä:
"Verotustehtävät hoidetaan kustannustehokkaasti. Kustannustehokkuutta seurataan
suhteuttamalla Verohallinnon nettomenot bruttoverotuloihin. Tavoitetta ei asetettu
vuodelle 2013.

Nettomenojen suhde bruttoverotuloihin aleni vuodesta 2012. Toteuma oli 0,59
prosenttia kun vuoden 2012 toteuma oli 0,61 prosenttia. Alenema johtui bruttove-
rotulojen kasvusta ja Verohallinnon maltillisesta menokehityksestä.
"
Keräyskulut eivät siis edes nyt ole mitenkään päätä huimaavia. Suomessa ollaan tehokkaita (kakkkosena Ruotsin jälkeen). Ja jos ajatellaan verojen korotuksia, niin systeemit ovat jo olemassa ja siten verohallinnon osalta rajaverotulo lähentelisi ääretöntä. Joten lauseesi vero-euron keräämisen byrokratiakuluista on paikkansa pitämätön.
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&sou...

Pitkässä kirjoituksessasi on paljon totta, mutta myös monilta osin vajaa ja sisältää osatotuuksia. Pari esimerkkiä: tarkastelunäkökulmasi on hyvin pääomavaltainen, kun suurin osa pienistä- ja keskisuurista yrityksistä toimii mitättömillä pääomilla. Talouden tarkasteleminen pelkästään suurta pääomaa tarvitsevan talouden näkökulmasta on vain osatotuus. Toisessa kohtaa skippasit tuonnin kokonaan, kun pohditaan valtion talouteen pumppaaman elvytyksen vaikuttavuutta. Sitten tyrmäsit rikkaiden verojen korottamisen, koska sen jälkeen investoinnit pienenisivät: Onko nyt meneillä investointi- vai kulutuskysyntävetoinen lama ? Onko tällä hetkellä nollakorkojen aikana ja Eurooppalaistyylisen QE:n alettua halpaa rahaa tarjolla investointeihin tarpeeksi vai ei ?

Itsekin olen markkinatalouden vankkumaton kannattaja ja pidän vasemmistolaista retoriikkaa yhdenlaisena halpana populismina. Mutta näin rakentavana ehdotuksena sanoisin, että voisit yrittää ajatella ja kirjoittaa asioista vähemmän vahvasti polarisoituna.

Anna-Leena Nieminen

Ei voi olla "markkinavoimien vakkumaton kannattaja" jos kannattaa elvytystä ja/tai setelirahoitusta.

Tai ainakaan vapaiden markkinoiden vaan lähinnä hyvävelikapitalististen eli keinotekoisten markkinoiden. Kuten nytkin parhaillaan ne ovat sellaisia "leikkimarkkinoita".

Janne Suuronen

Olet oikeassa. Onneksi meillä ei ole täysin puhdasta markkinataloutta vaan esimerkiksi poliisivoimanne, tuomioistuimet ja puolustusvoimat ovat yhteisesti rahoitettuja asioita. Pidän myös ajatuksessa, jossa ilmaisen koulutuksen kautta köyhempienkin perheiden lapsille annetaan mahdollisuus sosiaaliseen nousuun. Ja ajatuksesta, ettei ihmisen perusterveydenhoidon saatavuus riipu ihmisen varallisuudesta.

Liekö mielessäsi joku mustavalkoinen ja utopistinen malli markkinataloudesta.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #65

Sosiaaliseen nousuun?

Tuo on ihan täyttä utopiaa tutkimustenkin mukaan, nimittäin hyvin harvoin köyhempien perheiden lapset kouluttautuvat korkeasti vaikka siis siihen on mahdollisuus.

Osaatko sanoa, mistä tämä johtuu?

Kyllä se olisi sinunkin onneksesi jos lainsäädäntökin olisi markkinaehtoista.

Perusterveyshoitokin olisi silloin edullista ja laadukasta ja kaikkien saatavilla* vapaan kilpailun myötä. Yksityinen terveydenhuolto on nyt sääntelyn, verotuksen ja julkisen terveydenhuollon takia kalliimpaa mitä se olisi aidossa markkkinataloudessa.

*Esimerkiksi itse olisi tarvinnut lääkäriä viime keväänä mutta en päässyt vastaanotolle enkä jaksanut viikkokaupalla sitä uudelleen yrittää.

Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #67

"
Tuo on ihan täyttä utopiaa tutkimustenkin mukaan, nimittäin hyvin harvoin köyhempien perheiden lapset kouluttautuvat korkeasti vaikka siis siihen on mahdollisuus.
"
Liekö olemme liikkuneet eri piireissä, mutta itse tunnen montakin.

"
Perusterveyshoitokin olisi silloin edullista ja laadukasta ja kaikkien saatavilla* vapaan kilpailun myötä. Yksityinen terveydenhuolto on nyt sääntelyn, verotuksen ja julkisen terveydenhuollon takia kalliimpaa mitä se olisi aidossa markkkinataloudessa.
"
Samaa mieltä reunaehdoin.

1) Tässä on erotettava perusterveydenhuollon A) tuottajat ja B) laskun maksaja toisistaan. Kannatan mallia, missä tuo B-kohdan laskun maksaja olisi pääosin julkinen sektori. A-kohta olisi nykyistä vahvemmin sekamalli.
2) Pienille paikkakunnille tuskin mahtuisi yhtä yksityistä terveysasemaa enempää. Makuasia, että tuottaisiko yksi yksityinen terveysasema kunnallisomisteista terveysasemaa laadukkaampia palveluita ? Vaikka ostopalvelusopimuksissa olisi millaisia laatupykäliä kirjattuna. Hieman epäilen.
3) Suuremmilla paikkakunnilla voitaisiin tosiaan siirtyä malliin, missä yhteiskunta tekisi ostopalvelusopimuksia monen (vähintään kolme) perusterveydenhuoltoa tuottavan yksityisen tahon kanssa. Ja me terveyspalveluiden käyttäjät saisimme näistä vapaasti valita, mihin sitten haluamme mennä. Tässäkin laatu- ja sisältösopimukset olisivat tärkeässä roolissa.
Tietysti voisi olla malli, missä ei olisi ostopalvelusopimuksia, kukin saisi vapaasti mennä mille terveysasemalle lystää ja mistä julkinen valta sitten maksaisi viulut. Mutta missä mallissa tullaan joko kustannusten paisumisen ongelmaan (palveluita käytettäisiin nykyistä enemmän, pienillä paikkakunnilla monopolilla kovat hinnat) tai siihen, ettei kattohintakorvausmallissa kaikilla olisi varaa maksaa edes sitä omavastuuosuutta.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #65

Tulen mukaan tähän keskusteluun.

Kuten uusin The Economist väittää, ongelma ei ole valtio per se vaan se, että valtio yrittää tehdä liian paljon. Tuloksena on tottakai epäonnistuneet ohjelmat.

Edes minä en kannata valtion totaalista vetäytymistä. Valtion tehtävä on taata ihmisten turvallisuus niin ulkoisilta kuin sisäisiltä uhkilta, pitää yllä omistusoikeusturvaa ja lakeja. Mutta voimmeko väittää, että valtio on onnistunut priorisoimaan nämä?

Koulutuksesta: Se että köyhä lapsi saa ilmaisen koulutuksen ei tarkoita sitä, että se on ilmaista. Varakkaiden lapsien vanhemmat rahoittavat köyhän perheen lapsen koulutuksen. Miksi me vaadimme vuodesta toiseen yhä enemmän varakkailta vaikka heidän ansiosta hyvinvointivaltio pysyy hengitysletkuissa? Mielestäni olemme saapuneet pisteeseen, jossa olemme kiittämättömiä kansana.

Toiseksi: Minulla ei ollut mahdollisuutta pienenä olla menemättä kouluun. Jos näin olisi käynyt esimerkiksi ala-asteella, KELA:n työntekijä olisi tehnyt useita käyntejä isän ja äidin luona. Samalla jos päättäisin olla menemättä kouluun, saavatko vanhempani veropalautusta palvelusta joita he eivät suoranaisesti käytä?

Terveydenhuollosta: Suomessa on OECD-maiden eriarvoisin terveydenhuolto.

http://www.soininvaara.fi/2013/06/30/suomessa-on-o...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #88

Toisaaltaan..asiaa voisi miettiä kiitollisuuden ja kiittämättömyyden rajoissa myös niin,että miksi sitten taas varakkaat eivät ole kiitollisia omaisuudensuojasta mitä heille tarjotaan,vaikka harvalla omaisuutta edes on mitä pitäisi turvata? He myös maksavat siitä.

Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #88

Puhdasoppinen yövartijavaltio on kansalaisilleen aika kova malli.

Malli on erityisesti monen menestyneen nuoren suosiossa. Ikä sitten pehmentää, kun todetaan ettei itsekään olla huipputeräviä suoriutujia hautaan asti. Tai vaikka itse oltaisiin, niin lähiomaiset, sukulaiset tai ystävät eivät olekaan. Tai se mukava liikekumppani tekee konkurssin menettäen kaiken ja rupeaa mietityttämään, että millähän sen lapset kouluttautuisivat, jos konkurssin tehneen isän pitäisi maksaa kaikkien neljän lapsen koulutusten kustannukset (ilman mitään yhteiskunnnan subventiota).

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #98

Ikä pehmentää yleensä kun huomaa, ettei ole laittanut hyvinä aikoina säästöön oma-aloitteisesti. Silloin alka alahuuli väpättään ja aletaan etsiä "oikeudenmukaisuutta."

Jokainen kantakoot vastuun omista tekemisistä ja ne jotka haluavat auttaa muita mäessä tehkööt niin vapaaehtoisesti.

Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #105

Koskeeko tämä myös vaikkapa konkurssin tehneitä ja äkillisesti sairastuneita ?

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #111

Tottakai.

Yksilöt voivat auttaa oman moraalin mukaisesti ihmisiä, jotka tarvitsevat apua. Ei tähän tarvita valtiota pakottamaan muiden auttamista.

Jos minun mielestä kissoja kohdellaan huonosti, voin vapaasti perustaa oman säätiön ja etsiä samanhenkisiä ihmisiä tukemaan kissoja. Pitääkö valtion tulla ottamaan tämä raha minulta, työllistää byrokraatit ja vaikeuttaa koko prosessia?

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #88

Julkinen eli "maksuton" koulutus on järjetöntä monessa suhteessa...

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2011/0...

Ja ennen kaikkea moraalitonta; maksaminen kustannetaan toisilla ja oppivelvollisuus ja ainoa yksi eli valtion pakollinen koulutusohjelma* tarkoittavat käytännössä sitä, että valtio omistaa lapset(ja myös vanhemmat)

ja yksilöiden on alistuttava valtaapitävien käsitykseen sivistyksestä ja elämäntavoista

*Tehotonta ja laadutonta myös kannustimien puutteen eli automaattisen rahoituksen ts. verotusmonopolin takia.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Kiitos linkeistä ja faktatiedoista. Myönnän näin jälkikäteen oppineena, että käytin analogiassa Yhdysvaltojen veronkeräys-systeemiä, jossa tosiaan ihmiset täyttävät kaiken itse. Esimerkiksi CATO-instituutti (Libertaarinen järjestö) arvioi kuinka yhden vero-dollarin keräys maksaa enemmän kuin saatu nettovero. Suomessa toki asia on toisin varmasti, mutta kiitos että vastasit omaan kysymykseeni.

Esität hyvän kysymyksen: "Onko nyt meneillä investointi- vai Tkulutuskysyntävetoinen lama?"

Pankit tarjoavat likviditeettiä yrityksille, mutta he eivät syystä tai toisesta nappaa syöttiin. Onko kyseessä hermostuneisuus vai epävarmuus tulevaisuuden suhdanteista? Sama pätee myös kuluttajiin. Mielestäni kuluttajien rationaalisten tulevaisuuden odotusten kautta he (me) pidämme kiinni rahoista odottaen hinnan laskua myös tulevaisuudessa.

Tärkeää olisi saada uusi likviditeetti reaalitalouteen kuten Sami jo mainitsi.

Polarisoitunut kirjoitustyyli oli tietoinen valinta, sillä jos luet edellisiä blogeja, jossa keskitytään teoriaan ja numeroihin, keskustelumäärä on todella vaatimatonta.

Toiseksi, vasemmistolaisten kanssa keskustelu on yleensä täysin tarpeetonta rationaalisten teorioiden tai mallien kanssa. Provokaatioon pitää joskus vastata samalla mitalla.

Anna-Leena Nieminen

Todella hyvä analyysi vasemmiston räikeästä tietämättömyydestä ja ristiriitaisuudesta.

    *Vasemmisto on kovasti rahan perään, mutta samaan aikaan paheksuu syvästi rahan haalimista*

Mahdoton yhtälö.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Tekstisi sisältää perin monessa kohdin, riveillä ja niiden välissä, perin asenteellisen käsityksen, jonka mukaan sinä (= mainitset profiilissasi termin aivopesty) ja muut saman kauppaopin talousteoriat omaksuneet olisitte oikeassa ja toisin ajattelevat olisivat väärässä. Tähän polarisoivaan harhaan ja itseoikeuttamaasi oikeassa olemiseen sinulla luonnollisesti on oikeus uskoa. Tosiasiat sitten erikseen.

Synnyinkotimaasi Viro harjoittaa jyrkkää laitaoikean uusliberalistista mallia. Valtio on toistaiseksi vähän velkaantunut, mutta kansalaiset sitäkin enemmän. Menestyvälle yrittäjälle Viro voi olla jopa oiva maa, mutta siihen se sitten jääkin. Keskitasoista ja etenkin matalaa palkkaa työstään hankkiva virolainen elää köyhästi, sillä virolaisella palkkatasolla suhteessa hintatasoon ei ostovoima ole kummoinen. Epäoikeudenmukainen tasaveromalli merkitsee regresiivistä verotusta varattomille ja keskituloisille.

Itsenäisyytensä aikana Viro on menettänyt noin 350 000 asukasta ja enimmillään 1,69 miljoonaa ollut väestö on supistunut noin 1,3 miljoonaan ja käyrä jatkuu tulevassakin alaspäin. Latvian ja Liettuan tilanne on Viroa vielä selkeästi synkempi ja väestön väheneminen, nimenomaan nuorissa ja nuorehkoissa, paljon jyrkempää ja nopeampaa. Siinä missä Baltian eteläisistä valtioista muutetaan tyypillisesti kauemmas (mm. Saksaan ja Britanniaan) ja pysyvämmin, Virosta muutetaan lahden yli Suomeen ja vähemmässä määrin Ruotsiin.

Melkoinen osa Suomessa työskentelevistä virolaisista on pysyvästi kirjoilla Virossa, jossa on perhe: toinen puolisoista ja lapsia. Unionin harmonisointisopimusten perusteella Suomi maksaakin noin 5000 virolaislapselle suomalaista lapsilisää, joka on moninkertainen Viron mitättömän matalaan vastaavaan nähden. Nämä rahat eivät Suomelle ole valtava kustannuserä, mutta Virolle ja nimenomaan saajille summilla on virolainen palkka- ja hintataso huomioon ottaen suuri merkitys. Lapsilisää Suomi joutuu maksamaan maastamme ulos täten, jos tietyt Suomessa työskentelyn perusteet virolaisen (tai muun kansallisuuden edustajan) kohdalla täyttyvät. Suomessa asuu tätänykyä pysyvästi noin 50 000 virolaista, ja mm. kielten samankaltaisuuden vuoksi sopeutuminen ei tuottane ylivoimaisia vaikeuksia useimmille.

Viroon ei käytännössä ole maahanmuuttoa lukuun ottamatta suomalaisia yrittäjiä, jotka haluavat toteuttaa rusinapullateoriaa eli poimia Suomen ja Viron edut omalta kannaltaan katsoen. Monet näistä yrittäjistä/yrityksistä operoivat silti nimenomaan Suomen markkinoilla.

On tietyllä tavalla nurinkurista, että Viron pohjoinen naapuri, jossa kahdenkymmenen vuoden oikeistolaispolitiikasta (Kokoomus yleensä hallituksissa joko ykkös- tai kakkospuolueena) huolimatta on edelleen joitakin ns. pohjoismaisen mallin piirteitä jäljellä kaikesta ulkoistamis- ja yksityistämispolitiikasta ja yhteisen infran halvalla myynnistä huolimatta. Jos tämä sosiaalisesti Viroa loputtoman paljon vastuullisempi maa kyykkää, putoaa laitaoikeistolainen Viro kuin kivi. Viro on perin riippuvainen sosiaalisesti vastuutuntoisemman Suomen menestyksestä, vaikka Viro onkin Irlannin ohella Unionin vapaamatkustaja ja saa useita miljardeja euroja vuosittain tukea Unionilta. Ei näytä kaikesta tuesta huolimatta uusliberaalihko malli toimivan erityisen hyvin eikä maistu kansalaisille, kun väki vähenee.

Mitä otsikossa mainitsemaasi puolueeseen tulee, itse näen sen ohjelmassa paljon hyvääkin etenkin terveyden, koulutuksen, sosaaliasioiden ja verotuksen kysymyksissä. Näiden kysymysten ulkopuolella en monessakaan jaa heidän käsityksiään.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Erittäin hyvin kirjoitettu kritiikki. Kiitos siitä.

Otetaan huomioon, että Viro on varsin nuori valtio ja Neuvostoliiton politiikka, siis vasemmistolainen, tuhosi Viron totaalisesti.

Täten mielestäni Viron nousu on ollut erittäin nopeaa ja näin pienessä ajassa Viron kaltainen maa on menestynyt erittäin hyvin.

Olen asunut Irlannissa, Virossa ja Suomessa (sekä Kroatiassa, Yhdysvalloissa, Belgiassa ja nyt Maltalla). En halua loukata mutta Suomi on näistä maista minun listalla jopa Kroatian takana tulevaisuuden näkymän kautta.

Virolaiset tulevat Suomeen usein tekemään töitä, joten toki Suomi saa myös vastineeksi lisäarvoa.

Minä en näe Vasemmistolaisten ohjelmassa mitään pahaa. Mutta en näe mitään mikä olisi mahdollista toteuttaa niillä työkaluilla, joita Vasemmisto tarjoaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Menestyykö maa hyvin,jos sieltä väki tahtoo pois tai käy muualla töissä,kun kotimaassa ei pärjää?

Maata ei ole ilman kansaa..eli silloin maa ei voi pärjätä hyvin,kun kansa muuttaa pois ja vieras kansa tulee tilalle. Vai onko nyt piinkovalla kapitalistilla jokin oma ajatus maan menestymisestä vain numeroissa?

Mitä tulee sitten taas vasemmistolaiseen talouspolitiikkaan,niin toteutettiinko keynesiläisyyttä myös neuvostoliitossa vai onko vasemmistolainen talouspolitiikka sellaista mihin voidaan ympätä kaikki mielestäsi huono?

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #72

Hyvä kysymys Vellu. Toisaalta ihmisten muuttohalut ovat rajojen avautuessa hieman monimuotoisempia kuin annat ymmärtää. Itse lähdin Suomesta omasta halusta nähdä maailmaa kun taas kolleegani lähti Suomesta huonon työtilanteen takia.

Samalla Suomesta on vaikeampaa lähteä vaikka asiat olisivat huonosti. Virosta voit ottaa bussin suoraan Eurooppaan, mutta Suomesta pitää lentää tai ottaa lautta Saksaan. Pieni asia, mutta monelle ylitsepääsemätön uhraus. Ehkä yritän tällä tuoda esille, että Suomessa on taatusti erittäin paljon ihmisiä jotka haluavat lähteä mutta eivät pysty.

Pohjois-Koreasta ja Kuubasta harva pääsee pois, mutta tarkoittaako tämä että nämä maat ovat menestyneitä?

Neuvostoliitto sai varmasti vaikutteita Keynesin teorioista jossa valtiolla on suuri rooli. Mutta en usko, että Keynes olisi kovin iloinen jos hän tietäisi miten hänen teorioita tänä päivänä käytetään.

Vasemmistolainen talouspolitiikka on huonoa koska heidän tavoitteiden saavuttaminen on erittäin vaikeata eikä heidän talousmalli ole kestävää.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #78

Viro saa Unionin tukiaisina tietääkseni selkeästi enemmän, kuin se itse kerää veroina Virosta. Tähän kun lisätään suomalaisten lyhytnäköinen alkoholiverotus, joka merkitsee suoraa tulonsiirtoa (luokkaa 300 miljoonaa euroa/vuosi) Viroon massiivisen Tallinnasta tuonnin vuoksi, ja virolaisten Suomesta saamien lapsilien vaikutus Viron kansantaloudessa, pääsemme lopputulokseen, että maa elää Unionin tukiaisilla, toisten tyhmyydellä ja Unionin harmonisointisopimuksella. Ei mikään erityinen menestystarina minusta, pikemmin surkeaa ja äärimmäisen epäoikeudenmukaista omaa kansaa kohtaan, vaikka itsehän virolaiset ovat päättäjänsä valtaan äänestäneet (kuten mekin omamme Suomessa).

HE: "Ehkä yritän tällä tuoda esille, että Suomessa on taatusti erittäin paljon ihmisiä jotka haluavat lähteä mutta eivät pysty."

Ehkä sitten yritit, vaan yritykseksi jäi. Suomesta pääsee perin helposti Ruotsiin laivalla Turusta, Helsingistä ja Vaasasta tai pohjoisen kautta myös autolla, Ruotsin lisäksi Norjaan. Suomesta on perin helppo halutessaan lähteä - suoria lentoja ulkomaille on aika monelta kentältä. Kotikaupungistani Tampereelta ajan vartin Pirkkalan kentälle ja suora yhteys on melko moneen maahan. Monesta muustakin kaupungista on suoria lentoyhteyksiä useampaan maahan.

Älä pyri maalaamaan vaikeaksi sitä, mikä ei sitä ole.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #89

Viro on 25 vuodessa saavuttanut melkoisen paljon ja ennen kaikkea on uskaltanut irtautua Venäjästä niin poliittisesti kuin taloudellisesti. Erittäin rohkea teko. Viro on luonut oikeat suhteet Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin, joista saadaan vakaa pankkijärjestelmä ja vakaa turvallisuuspolitiikka.

Se, että te suomalaiset juotte alkoholia ja tuotte rahat Viroon on teidän ongelma ja Viron päänsärky ei ole huolehtia onko tämä oikeudenmukaista vai ei. Se on teidän tehtävät muuttaa oma politiikka itselle mahdollisimman parhaaksi. Toisen virhe on toisen etu.

Kyllähän virolainen työvoima hyödyttää myös Suomen kansantaloutta. Ei ole taaskaan virolaisten vika jos suomalaiset eivät hyvinä aikoina tykkää siivota tai olla rakennuksella töissä jouluna. Itse asuin myös Tampereella Ratinanrannassa ja en ikinä kuullut viikonloppuisin tai pyhinä suomalaisten puhetta rakennustyömaalla. Enemmän huikkailin virolaisille jotka tekivät töitä pyhinäkin. Joten olehan varovainen noilla viittauksilla, joilla pyrit rivien välistä ehdottamaan, että virolaiset vievät teidän rahat Viroon.

Virolaiset, toisin kuin suomalaiset, ovat kokeneet mitä kommunismi ja sosialismi tarkoittavat. Täten he äänestävät kenet tahansa hallitukseen kunhan tämä historiallinen vitsi ei enään toistu. Ehkä olisi hyvä teidän kokea myös kunnon kommunismia, jotta tiedätte mitä se tarkoittaa. Epäoikeudenmukaisuudesta on Viron nykyinen hallitus erittäin kaukana. Virolaiset kun hyväksyivät kiristyspolitiikan eivätkä lähteneet protestoimaan sen enempää.

Suomi on syrjäseutua niin maantieteellisesti kuin myös kulttuurillisesti. Koska Suomi ei ole osa Eurooppaa, Skandinaviaa eikä Venäjää, ette myöskään uskalla yksinkertaisesti lähteä esimerkiksi Keski-Eurooppaan kokeilemaan siipiä. Syy tähän on myös se, että vielä ei ole pakko.

En maalaa mitään vaan kerron omia kokemuksia ulkomaalaisena. On joitakin asioita joita et halua nähdä isänmaallisena.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #102

Keskustelitko koskaan niiden virolaisten rakennusmiesten kanssa miksi he ovat Suomessa töissä?

http://yle.fi/uutiset/tutkimus_virolaiset_eivat_tu...

Jutussa sanotaan näin:

"Edestakaisin Suomenlahden yli sahaavat työmiehet kertovat kokevansa Suomessa turvallisuutta ja arvostusta. Elleivät Virossa palkat nouse, Viro tyhjentyy nuorista miehistä, ennustaa haastattelututkimuksen tehnyt Keiu Telve."

"Syyt Suomessa työskentelyyn olivat kuitenkin paljon monimuotoisemmat kuin vain raha. Vastauksissaan miehet nostivat esiin muun muassa ammattiliitot ja työttömyyskassat, joiden ansiosta Suomessa työskentelyn sanottiin tuntuvan turvalliselta."

"Virolaiset myös sanoivat tuntevansa, että suomalaiset työnantajat arvostavat heitä."

Vaikka mielestäsi Suomi on paska maa,niin silti kotimaasi ihmiset arvostavat täällä vihaamiasi asioita ja ne ovat itseasiassa syy miksi ovat täällä..eikö ole mielenkiintoista? :)

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #123

Suomi ei ole paska maa. Venezuela,Kuuba, Somalia ja Pohjoi-Korea ovat paskoja maita. Tehdään tämä heti selväksi julkisesti että en pidä Suomea paskana maana.

Enkä myöskään tunnusta Viroa kotimaakseni vaikka passi löytyy jostain laukun pohjalta. Arvojen perusteella pidän Yhdysvaltoja lähimpänä sydäntä mutta tämä on sitten jo ihan erilainen aihe.

Minun virolaiset tutut Suomen työmarkkinoilla taas ovat täysin eri mieltä mutta kummankaan (artikkeli ja minun) otanta ei riitä vetämään konkreettisia johtopäätöksiä. Suomesta kuin myös Virosta katoaa maailmalle nuoria kasvavissa määrissä. Suomelle tämä on kalliimpi kakku koska verorahoilla koulutettu nuori vie osaamisensa muualle.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #102

Kuten itsekin tiedät, osa huomioistasi on pelkkää asenteellisuutta, josta todellisuus on kaukana.

Tiedät myös sen, että perin moni suomalainen on työskennellyt, opiskellut, asunut mm. Keski-Euroopassa (käyttääkseni esimerkkiäsi). Pelkästään avioliiton perusteella noin 10 000 suomalaista asuu tälläkin hetkellä Saksassa.

Itse olen asunut Ruotsissa, Saksasss, Itävallassa ja Italiassa.

HE: "On joitakin asioita joita et halua nähdä isänmaallisena."

Tämä oma lauseesi kertoo sinun omasta asenteestasi.

Lue Vellu Heinon erinomainen kommentti numero 123. Mieti, miksi Viro edelleen vähenee ja tyhjenee, 25 vuotta menestystarinan alkamisen jälkeenkin. Hyvä toki, että Baltian maat itsenäistyivät, mutta äärioikeistolaisen mallin valitseminen NL:n järjestelmän sijaan merkitsee vain sitä, että tasapaino puuttuu yhä: siirtymä yhdestä epävapauden muodosta toiseen epävapauden muotoon. Seuraus on poismuutto, kuten kaikissa kolmessa tapahtuu.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #78

Koska Virossa ei ole vasemmistolaista talouspolitiikkaa,niin onko se kestävää,jos _edelleen_ se väki käy muualla töissä,koska ei pärjää muuten kotimaassaan tai muuttaa muuten vaan pois?

Kuten sanoin..maa ilman kansaa on hieman huonoa talouspolitiikkaa.

Keynesin teorioista..montaa teoriaa sanotaan hänen teoriakseen _oikeiston_ suulla,mutta kuten itsekkin tiedät ja juuri kuten kirjoitit,niin Keynes itsekkään ei olisi kovinkaan iloinen mitä hänen teoriakseen väitetään.

Jyrki Paldán

"Mm. Irma Taavela väittää, että stimuloimalla G-tekijää, valtio pystyisi potkaisemaan muita variaabelejä niin että kerroinvaikutus (Keynesin Multiplikaattori-effekti) monikertaistaa alkuperäisen investoinnin."

Miksi?
Eikös uuden rahan luomisen ainoa haittapuoli ole inflaatio, joten investoinnin moninkertaistamista ei välttämättä edes tarvita. Euroalue on tällä hetkellä nollainflaatiossa tai jopa deflaatiossa, ja pieni inflaatio on uskoakseni sinunkin mielestäsi toivottavaa. Mihin siis edes tarvitaan kerrannaisvaikutuksia? Ainakin Friedman kannatti rahan luomista deflaation parantamiseksi, vaikkakin hänen inflaatiotavoitteensa oli taloustieteilijöiden joukossa huomattavan matala. Friedman piti muuten myös uuden rahan luomista ainoana asiana joka johtaa merkittävään inflaatioon.

"Nykyisen deflaation myötä voimme olettaa rationaalisten odotusten perusteella, että alemman ja keskituloluokan kuluttajat odottavat deflaation jatkuvan ja täten marginaalinen tulo (yksi ylimääräinen euro) säästetään ennen kuin kulutetaan."

Tämähän se vasta rohkea väite onkin. Yksityisten kuluttajien säästöasteen nousu tuskin on merkittävää maltillisessakaan deflaatiossa. Yksilö tuskin jättää syömättä, liikkumatta tai muuttaa taivasalle säästääkseen vähäisiä varojaan, vaikka hinnat laskisivatkin maltillisesti. Ne deflaation ongelmat ovat ihan muualla(kuten mainitsemassasi investointihalukkuudessa).

"Nimittäin ottamalla velkaa tänään, me siirrämme velkataakan huomisen sukupolville. "

Miksi taloustieteilijänä sekoitat mikro-, ja makrotalouden velat keskenään? Kyllähän sinä tiedät paremmin. Makrotalouden velkojen funktio ei ole toimia "velkana" vaan kierrossa olevan rahan määrää kontrolloivana instrumenttina, jolla inflaatio pidetään kurissa. Nyt kun deflaatio on todellisuutta tai todellinen vaara, tarvitaan lisää rahaa(=velkaa) liikenteeseen. Vähennetään sitä velkaa ja kurjistetaan sitten kun inflaatio uhkaa olla liian korkea.

Jos ajatellaan valtionvelkaa painettuna rahana, kuten sitä pitää ajatella, onko järkevää polttaa tuota rahaa(=maksaa velkoja takaisin) tai hidastaa rahapainoa deflaatiossa? Mihin tämä perustuu?

"Päinvastoin. Rikkaat tunnetusti investoivat varojansa tarkoittaen sitä, että heidän investoinnit rahoittavat yritysten toimintaa ja täten luovat suoraan uusia työpaikkoja, talouskasvua ja myös Irman suosimaa hyvinvointia."

Ilman kulutusta ei ole voittoja ja ilman voittoa ei ole investointeja. Keskittämällä varakkuutta rikkaille ilman tervettä reaalitaloutta, tulee spekulatiivisista investoinneista todella kannattavia ja investoinnit todelliseen tuotantoon kärsivät. Investoinnit voivat myös yhtä lailla karsia työpaikkoja kuin luoda niitä tehostamisen myötä. Maiden välisestä vertailusta voidaankin hyvin havaita kuinka esimerkiksi BKT:hen suhteutetuilla verotuloilla ja pitkäaikaistyöttömyydellä on ainakin Euroopan maissa korrelaatio, joka ei ainakaan tue esittämääsi matalista veroista seuraavaa työttömyyden laskua:
www.bit.ly/1yow3Z9
En tiedä mitä tarkoitat "hyvinvoinnilla", mutta sama huomataan myös esimerkiksi absoluuttisen köyhyyden ja veroasteen kanssa:
www.bit.ly/1yoxkPU
Samoin GNI/capita ostovoimaan suhteutettuna:
www.bit.ly/1yoy9Z7

" Toisin sanottua valtion kulutus (G-tekijä) syrjäyttää yksityisiä investointeja ja kulutusta."

Oliko se talous sittenkin nollasummapeliä? Muistaakseni neoklassiset ovat perinteisesti kovasti väittäneet toista.

" Mielestäni suomalaiset eivät ole idiootteja, mutta lukemalla vasemmistolaisten kirjoituksia taloudesta tuntuu siltä, että Kreikkalainen saamattomuus ja laiskanmielien ajattelu ovat saapumassa hiljalleen myös Suomeen."

Eiköhän se leviä koko maailmaan. Eilenhän Madridinkin kadut pursusivat tuhansista, ellei kymmenistä tuhansista Syrizan vaalivoiton innoittamista vasemmistomielisistä mielenosoittajista. Ei se ole mikään ihme että ihmiset nousevat barrikadeille kun talous ja politiikka palvelevat vain marginaalista eliittiä ja jättävät muille aina vain kapenevan leivän, vaikka todellinen tuotanto tehostuu ja kasvaa jatkuvasti. 1900-luvun alkupuolellahan oltiin hyvin samankaltaisessa tilanteessa(spekulatiivinen talous oli massiivista ja varakkaimman yhden promillen omistusosuus kokonaisvarallisuudesta oli hyvin pitkälti sama kuin nyt) ja tuon asetelman jälkipyykeissä onnistuttiin soittamaan alkutahdit niin kommunismin, vasemmistoanarkismin kuin kansallissosialisminkin massiiviselle kansansuosiolle. Muutama maailmanrähinäkin saatiin keitettyä kokoon. Jopa klassisen taloustieteen hallitsemassa Yhdysvalloissa asetettiin kansaa miellyttääkseen rikkaille 91%:n veroaste, joka auttoikin taloutta pyörimään jouhevasti muutaman vuosikymmenen, ennen kuin mopo lähti taas lapasesta 80-luvun lopulla ja päädyttiin nykyiseen tilanteeseen.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

No nyt päästään asiaan. Erittäin asiallisia kommentteja ja vastaväitteitä.

1)"Eikös uuden rahan luomisen ainoa haittapuoli ole inflaatio, joten investoinnin moninkertaistamista ei välttämättä edes tarvita"

Uuden rahan luomisessa, inflaation lisäksi, on myös toinen erittäin suuri ongelma. Nimittäin optimaalisen allokoinnin paradoksi. Kenelle likviditeetti työnnetään? Kolmanneksi, uuden rahan luomisessa on aina Cantillon-efekti. Eli uuden likviditeetin saapumisjärjestys talous-sykliin. QE-rahaan ei pääse käsiksi kaikki samanaikaisesti. Kuluttajat pääsevät käsiksi uuteen rahaan viimeisenä, mutta tiettyjen tuotteiden-palveluiden hinta on jo noussut. Minä taas Itävallan koulukunnan seuraajana en usko inflaation laisinkaan. Friedmanin delfaation ja rahavarannon laajentamis-teoriat ovat kaksi eri asiaa (k%-sääntö)

2) " Yksilö tuskin jättää syömättä, liikkumatta tai muuttaa taivasalle säästääkseen vähäisiä varojaan, vaikka hinnat laskisivatkin maltillisesti."

Olet oikeassa, mutta meidän pitää jakaa välttämättömyystavarat, normaalit tavarat, inferioiset hyödykkeet ja ylellisyyshyödykkeet deflaatio-ympäristössä. Uskon, että kysyntäjouston perspektiivistä ja rationaalisten odotusten takia, ihmisten kulutustottumukset eivät ole staattisia. Ehkä olemme eri mieltä kuluttajien rationaalisuudesta.

3) "Miksi taloustieteilijänä sekoitat mikro-, ja makrotalouden velat keskenään? Kyllähän sinä tiedät paremmin. Makrotalouden velkojen funktio ei ole toimia "velkana" vaan kierrossa olevan rahan määrää kontrolloivana instrumenttina, jolla inflaatio pidetään kurissa. Nyt kun deflaatio on todellisuutta tai todellinen vaara, tarvitaan lisää rahaa(=velkaa) liikenteeseen. Vähennetään sitä velkaa ja kurjistetaan sitten kun inflaatio uhkaa olla liian korkea."

Japanin pankin entinen puheenjohtaja varoitti Jackson Hole konferenssissa länsimaita nolla-korkojen vaarasta, sillä niistä pois pääsy on miltein mahdotonta. Samaan hengenvetoon pitää tuoda esille kehittyneiden maiden yhteinen "elvytys"politiikka, joka työntää likviditeettitsunami kehittyviin markkinoihin aiheuttaen tuhoa sielä. Olisi naiivia olettaa, että Kiina, Brasilia, Etelä Afrikka, Intia ja Venäjä (noh ehkä Venäjä istuu kiltisti) eivät tekisi asialle mitään. Yleensä nämä BRICS maat ostavat Yhdysvaltojen velkakirjoja vakuudeksi ja näin sykli jatkuu. Syy on nimenomaan yhteinen matala ohjauskorko.

4) "Ilman kulutusta ei ole voittoja ja ilman voittoa ei ole investointeja."

Tämä on klassinen Say's Law vs. Demand Creates Supply debaatti, johon tarvitsemme enemmän aikaa ja uuden blogin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ertiän ajatukisia kyllä ymmärtää sinänsä helpommin talouden saralla,jos miettii vain maan menestystä eikä ihmisten..tai varsinkaan ihmisten viihtymistä maassa..sama kai se missä ihmiset on,kunhan maa pärjää periaatteellisesti :)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Aika hyvin Suomi pärjäsi sotien jälkeen vahvan valtion ansiosta, rakennettiin tehtaita, oli työtä ja toimeentuloa, lopputuloksena hyvinvointivaltio jossa olimme hyvinkin Ruotsin rinnalla. 80-luvun lopulla lähdettiin valtiokytkentää hajoittamaan lopettamalla keskuspankkirahoitus, kytkemällä valuutta ecuun ja rakentamalla Euroopan unionia jossa menetimme suvereniteettimme.

Anna-Leena Nieminen

On totta, että EU:sta ja EMU:sta pitäisi pysyä kaukana.

Mutta mitä tekisit Suomen olennaiselle ongelmalle eli sosialismille ja joka nyt on koko ajan vahvistumassa?

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Rakentamalla tehtaita, luomalla töitä ja hyvinvointivaltion, sen aikainen sukupolvi siirsi vastuun tulevaisuuteen.

Siirtämällä huomisen kulutuksen tähän päivään ei ole kovin viisasta talouspolitiikka.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

HE: "...sen aikainen sukupolvi siirsi vastuun tulevaisuuteen."

Ei. Virkkeen alkuosa nimenomaan ilmaisee sen, että sen aikainen sukupolvi otti vastuun juuri silloin ja omalta osaltaan antoi melko kestävän menestyksen eväitä myös seuraavalle sukupolvellsanterveyttäe. Antoi perustan, jolle ja jota kehittäen tulimme nykyaikaan: omaa tietotaitoa, tiedettä & tutkimusta, kansanterveyttä.

Henri, minusta on selvää, että sinä vapaudut vielä tuosta itse mainitsemastasi aivopesusta, mutta se vie aikaa ja ymmärrän, että Neuvostoliiton kasvattina sinun on vaikeaa arvostaa vaikkapa pohjoismaista mallia. Odotetaan pari vuosikymmentä ja näkemyksesi avartuvat.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Onhan se matemaattisesti helppo yhtälö (aritmeettisesti) päätellä, että muiden rahoilla eläminen loppuu jossain vaiheessa.

En halua nostaa itsenäni kritiikin yläpuolelle, mutta näkemyksiäni ovat avartaneet seuraavat tahot:

1) Venäläinen isä, joka mätäni NL armeijassa kaksi vuotta tekemättä mitään!
2) Virolainen äiti, joka oli luokanopettaja Neuvostoliitossa ja täten hän on kertonut minkälaisia valheita hänen piti opettaa seuraaville sukupolville.
3) Virolainen isoisä, joka työskenteli NL: miliisissä ja kertoi kuinka hänen piti pidättää ihmisiä, jotka halusivat vain vapautta valintaan
4) Virolainen isoäiti, joka opiskeli NL. suunnitelmataloutta Tarton yliopistossa ja työskenteli milisiin talousrikos-osastolla. Jopa hän kertoi näin jälkikäteen kuinka typerä systeemi NL oli.

5) Itse olen opiskellut Yhdysvalloissa, Suomessa, Kroatiassa ja Belgiassa. Uskon näkeväni maailmaa laajemmin kuin moni ikätoverini. Minut aivopestiin Suomen lukion yhteiskuntaopin tunnilla, jossa verotuksen tarkoitusta ei saanut kyseenalaistaa ja ainoa vastaus kritiikkiin oli klassinen "muuta pois jos et tykkää".

Eli odotetaan ihan rauhassa pari vuosikymmentä. Sinä aikana pohjoimaalainen malli on jo konkurssipesä.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #90

HE: "Onhan se matemaattisesti helppo yhtälö (aritmeettisesti) päätellä, että muiden rahoilla eläminen loppuu jossain vaiheessa."

Merkitsee sitä, että Viro ei loputtomiin elä toisten rahoilla, vaan joko maassa ryhdytään elämään sosiaalisesti vastuuntuntoisemmin tai Unionista tukimiljardien ja Suomesta kuvaamieni menetelmien kautta Viroon saatujen rahojen virran loputtua Viro kyykkää ja väestö hupenee todella tehokkaasti. Nythän me, Suomi, säästämme Viroa eteläisten balttinaapuriensa todella synkältä demografiselta kehitykseltä. Tähän liittyy se, että en usko myöskään Suomen kyenneen nousemaan sodan jälkeen ja tarjoamaan mielekkäät elinmahdollisuudet jokseenkin kaikille asukkailleen, jos Suomi olisi valinnut baltialaismallisen laitaoikean libertarismin, joka merkitsee hidasta, hivuttavaa terroria sen valtaan joutuneen yhteiskunnan väestön ylivoimaiselle enemmistölle kaikkialla.

Mainitset tulleesi aivopestyksi Suomen lukion yhteiskuntaopin tunnilla ja myös yhdysvaltalaisessa yliopistossa. Tätä tarkoitan sillä, että odotetaan rauhassa: kun molemmat aivopesut ovat menettäneet tehonsa, älä lankea enää kumpaankaan (tai muihinkaan aivopesuihin), vaan ala ajatella kriittisesti (ja itsekriittisesti) itse. En sano tätä pahalla, vaan viittaan vain omiin sanoihisi.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #101

En toki pahalla otakaan. Jos seuraat Viron taloudellista kehitystä, huomaat kuinka ala-asteilla opetetaan jo ohjelmointia, yritykset panostavat IT osaamiseen ja investoivat tulevaisuuteen. Täten en ole huolissani Viron pärjäämisestä jos EU esimerkiksi romahtaisi. Romahtihan NL ja se oli kovempi paikka Virolle.

Eiköhän omat vanhemmat, isovanhemmat ja opettajat kolmesta maasta tarjoa tarpeeksi kriittisiä pointteja itsekritiikkin.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #101

"...jos Suomi olisi valinnut baltialaismallisen laitaoikean libertarismin, joka merkitsee hidasta, hivuttavaa terroria sen valtaan joutuneen yhteiskunnan väestön ylivoimaiselle enemmistölle kaikkialla."

Heh, mikä on terroria ja mikä ei. Nimittäin katsoin joskus telkkarista ohjelmaa Viron köyhistä vanhuksista käsittelevää jossa yritettiin saada heitä julkiseen vanhainkotiin.

Monetkaan eivät heistä halunneet ja olivat ilmiselvästi kiusaantuneita kun heidän ei annettu olla rauhassa, omissa oloissaan. Erityisesti jäi ohjelmasta mieleen vanhempi nainen, hieman alkoholisoitunut, mutta todella iloisen ja hyväntuulisen oloinen ja vaatimattomassa mökissään (puolison kokatessa taustalla) hän kertoili että hänellä ei ole mitään hätää, kaikki on hyvin, että hän haluaa elää omillaan.

Myös eräs toinen ohjelma kertoi todella rautaisesta mummovanhuksesta (Suomessa) joka eleli yksin saarella ja jota viranomaiset yrittivät saada julkiseen vanhainkotiin. Mutta tämä todella pirteä ja omatoiminen, lähes omavaraisena elelevä vanha nainen ei sinne halunnut ja hänestäkin näki kuinka tuskastunut hän oli kun ei annettu olla rauhassa.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Huomaan tämän kirjoituksen vasta nyt ja totean vain nopeasti (opinnäytetöiden arviointi ja muut työasiat painavat päälle), että jokainen premissi argumentistasi on puutteellinen tai väärä, esimerkiksi:

-myös keskuspankkirahoitus on mahdollinen, ja epäsuorasti rahoitusmarkkinoiden kautta EKP tekee sitä jo nyt

-rajakulutusalttiuden voi osin päätellä säästämisasteesta, mikä Suomessa on tällä hetkellä erittäin alhainen ja siten rajakulutusalttius korkea

-deflationaarisen kehityksen vallitessa kerroinvaikutus on erityisen korkea ja julkisen kulutuksen tai investointien lisäys voi myös lisätä inflaatiota eli kääntää deflationaarista kehitystä

Kaikki loput väittämäsi perustuvat uusklassisen talousteorian standardioletuksiin tehokkaista markkinoista, täydellisestä kilpailusta ja vaihtotaloudesta, jossa rahalla ei ole merkitystä. Teoria perustuu todellisuudesta vieraantuneisiin oletuksiin.

Tosiasiassa investoinnit tuottavat säästämistä eikä päinvastoin, ja taantuman olosuhteissa ja rahan syntyessä endogeenisesti, mitään syrjäytymisvaikutusta ei ole. Tulonjaon tasaamisella on positiivinen vaikutus kokonaiskysyntään.

Kannattaa lukea uusi kirjani Suomen talouspolitiikan tulevaisuus: teoriasta käytäntöön (http://www.intokustannus.fi/kirja/suomen_talouspol...). Siellä käyn läpi kaikki nämä kohdat ja perustelen kantani yksityiskohtaiseti.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Varmasti luen kirjasi:)

1) Keskuspankkirahoitus toimi Yhdysvalloissa sillä amerikkalainen talousmalli perustuu consumption eli C-funktioon. Eurooppalainen talousmalli ei ole edes harmonisoitunut eikä täten EKP voi eritellä jäsenmaille tarkoitettua likviditeettiä.

2) Olet täysin oikeassa siinä, että "deflationaarisen kehityksen vallitessa kerroinvaikutus on erityisen korkea" mutta mikäli valtionvelka alkaa lähenemään kriittistä pistettä, kerroivaikutuksen nettoefekti lyhyellä aikavälillä ei takaa pitkän tähtäimen kestävää kehitystä. Vai argumentoitko kenties Krugmanin tavoin lyhyen aikavälin elvyttävän talouspolitiikan tuottavan voittoa niin paljon, että kertynyttä velkaa voidaan maksaa takaisin ilman rakenteellisia muutoksia?

3) Vieraantunut oletus-argumentti ei kuulosta uskottavalta varsinkin kun Keynesiäläinen resepti Krugmanin johdolla on mennyt metsään.

Mutta laitan kirjasi ilmanmuuta lukulistalle!

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Lisään vielä näin jälkijunassa:

Kuinka paljon sinun mielestä Suomella on pelivaraa lisätä valtion velkaa elvyttämiseen? Onko valtiovarainministeriö kenties laskenut (esimerkiksi Keynesin DSGE-mallin avulla) optimaalisen velkamäärän, joka ei tuottaisi negatiivisiä yliläikkymisiä muihin variaabelelihin?

Anna-Leena Nieminen

Heh, kritisoit kapitalismia, mutta harjoitat itse kapitalismia kirjan myynnilläsi.

Kova on hinta kirjallasi, 26 e huh huh.

Netissä saa lähes ilmaiseksi(nettiliittymän hinnalla) lukea kovatasoista talousliberaalia kirjallisuutta ja artikkeleita eli juuri niiden taloustieteilijöiden ja professoreiden joiden väitetään olevan "pahoja riistäjä kapitalisteja" ja ajavan "riistokapitalismia".

Onkohan tässä "pikkuisen" ristiriitaa? Varsinkin kun te vasemmistolaiset väitätte olevanne köyhien ja pienituloisten asialla.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Niin ja eikös kirjan pitäisi olla veronmaksajille ilmainen kun kerran Heikki toimiin professorina julkisen koulutuksen sektorilla?

Koska en itse käynyt yliopistoa Suomessa (luojan kiitos) mutta silti jouduin maksamaan siitä, odotan postissa Heikin kirjaa ensi viikolla lahjana.

Osoite on Manoel, Il Triqi, Swieqi, Malta.

Kiitos professorille näin etukäteen vaikka taisin jo maksaa siitä etukäteen.

Käyttäjän IrmaTaavela kuva
Irma Taavela

Henri, kiitos suomalaisen hyvinvointivaltion mahdollistaman ihmisten sivistyksen, jouduit päästämään minut nyt helpolla pohjakirjoituksesi kommentoinnissa :) Toiset on hoitanut sen puolestani.
Kannattaa todella lukea Patomäen Heikin kirja. Mielenkiinnolla sitten varmasti kuulemme kommenttisi siihen?

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Irma, erittäin harmillista että en toisenkaan kerran jälkeen saanut sinulta syvempää vastausta.

Olet valmis eduskuntatyöhön.

Anna-Leena Nieminen

Hyvinvointivaltion mahdollistaman sivistyksen?

Itselläni vasta kun pääsin internettiin lukemaan(yli 40 vuotiaana) suomalaisten ja ulkomaalaisten libertaarien kirjoituksia aukenivat silmät ja huomasin mitä aivopesua omallanikin kohdallani on harjoitettu muun muassa julkisen koulutuksen kautta ja valtamedian taholta.

Olin kyllä jo jonkin aikaa vaistonnut että kaikki ei ole kohdallaan.

Pahimmat kokemukset minulla on lastenneuvolasta jossa minua kiellettiin imettämästä lastani ja käskettiin viedä lapseni päiväkotiin(vaikka olin kotona).

Enkä ymmärtänyt sitä jatkuvaa lasteni punnitsemista ja mittaamista.

Näin jälkikäteen minua harmittaa kun en kieltäytynyt lastenneuvolan "tarjoamasta palvelusta".

En silti ole vielä tänäkään päivä varma, että olisiko minun ollut pakko viedä lapseni sinne eli valtion syynättäväksi ja oman näkemykseni ja tahtoni nujerrettavaksi(imetyksen kieltäminen). Valitettavasti epäilen että olisi.

Aivopesu alkaakin jo lastenneuvolasta.

Toimituksen poiminnat