Näkemyksiä Ulkomailta

Syyt Maailman Talouskriisin Puhkeamiseen Oikeiston Silmin

  • Syyt Maailman Talouskriisin Puhkeamiseen Oikeiston Silmin
  • Syyt Maailman Talouskriisin Puhkeamiseen Oikeiston Silmin

Vaikka finanssikriisin jälkijäristykset väreilevät vielä ympäri maailmaa, akateemikkojen ”jännittävässä” maailmassa taloustieteilijät ovat jo luoneet erilaisia teorioita, malleja ja tietenkin poliittisesti latautuneita näkemyksiä vuonna 2008 puhjenneen talouskriisin syistä. Valitettavasti taloustieteen ulkopuolella muut kuolevaiset polttomerkitsivät hyvissä ajoin poliitikkojen ja journalistien avustuksella ahneet pankkiirit ja sijoittajat kriisin aiheuttajiksi. Mutta totuus on todellisuudessa monimutkaisempi.

Hanna Sarkkisen ”Sääntelyä Tarvitaan” kirjoitus yritti Vasemmistolaisten tyylin mukaisesti siirtää vastuun muiden niskoille näillä sanoilla:

 ”On myös hyvä muistaa, että vuoden 2008 finanssikriisi aiheutui pitkälti pankki- ja rahoitusjärjestelmän puutteellisesta tai liian löysästä sääntelystä. Hyvällä sääntelyllä se olisi voitu estää. Sääntelyä siis todellakin tarvitaan.”

Huolestuttavaa on se, että moni ihminen hyväksyy kyseisen yksinkertaistetun kaltevan pinnan argumentin absoluuttisena ja loogisena totuutena ilman asianmukaista analyysiä. Riittää että tunteilla tehty pikainen mielipide tarjoaa meille kaikista yksinkertaisimman kanavan syyttää tiettyä ihmisryhmää tai abstraktia ideologiaa. Tottahan toki pankkien eksessiivinen riskinotto ja ylimalkaisten lainojen myöntäminen kuluttajille ruokkivat kriisiä. Mutta kuten vuoden 1976 taloustieteen nobelisti Milton Friedman totesi, [kapitalismin] kriitikot tuovat usein oikein esille ladon ovessa olevan reiän, mutta eivät kuitenkaan näe itse latoa. Nyt on sopiva aika selittää kriitikoille missä tämä kyseinen lato todellisuudessa on.

Yhdysvaltojen subprime-lainoja pidetään kaiken alkuna. Lainojen antamisesta kotitalouksille, joiden tulot eivät missään tapauksessa olisi riittäneet takaisinmaksuun, tuli rahoitusmarkkinoilla sääntö eikä poikkeus. Kysymys kuuluukin, että miksi pankit antoivat (velka)pääomaansa selvästi myrkyllisiin kohteisiin? Ja mistä tämä pääoma ylipäätänsä saatiin?

Ensimmäisen kysymykseen pohtimiseen tarvitaan politiikan tuntemusta. Presidentti Bill Clintonin vuoden 1994 ”Community Reinvestment-Act” asetti tuhoisan maton amerikkalaisille, joka vedettiin kylmästi heidän alta vuonna 2008.  Lyhykäisyydessään Clintonin tavoite oli kasvattaa amerikkalaisten kodinomistus-astetta noin 50 %:iin riippumatta kotitalouksien takaisinmaksukyvystä. Reiluuden nimissä tuotakoon esille George W. Bush, joka jatkoi Clintonin työtä varsin tarmokkaasti. Asuntolainojen takaajiksi asettui surullisenkuuluisa puolivaltiollinen (vasemmistolaisten sanastoa, joka tarkoittaa siis todellisuudessa valtionyhtiötä) Fannie Mae, joka oli Rooseveltin lamanjälkeisen ”New Dealin” luomuksia. Lainojen takaamisen jälkeen, Fannie Mae viskasi kyseiset MBS, eli mortgage-backed securities, rahoitusmarkkinoille kuuman perunan tavoin. Luonnollisesti yksityiset pankit ja rahoitusyhtiöt heittelivät tätä kuumaa perunaa kranaatin tavoin toisilleen tiedoilla, joita he saivat luottoluokittajilta. Näin myrkyllisiä lainapaketteja kierrätettiin ympäri maailmaa niin kauan kunnes kranaatista oli kehittynyt Warren Buffetin sanoin, finanssimaailman joukkotuhoase. Loppu onkin historiaa.

Mistä Freddie Mae sai suuren osan lainattavasta pääomasta? Toki suuri osa tuli velan kautta, mutta ulkomaisten pääomavirtojen roolia ei saisi unohtaa. Tässä piileekin talouskriisin ei-niin-mediaseksikäs puoli, josta keskustelu ei onnistu ilman taloustieteen ymmärrystä.

Kaiken lähtökohta on dollarin asema maailman de facto varavaluuttana. Muut maat haalivat dollareita keskuspankkien kirjoihin erinäisten motiivien takia. Tärkein syy tähän on dollarin suhteellinen riskittömyys ja likviditeetti niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Yhdysvaltojen keskuspankki Federal Reservin löysä rahapolitiikka 2000-luvun alussa loi maailman markkinoille erittäin paljon likviditeettiä matalien ohjauskorkojen kautta ja usein tämä dollari-tsunami löysi tiensä kehittyvien markkinoiden talouksiin. Erityisesti Kiinan huikea talouskasvu houkutteli pääomaa Itä-Aasiaan. Kiinan jo olemassa oleva ylijäämäinen kauppatase uhaksi Kiinan vienti-painotteista talousmallia, eikä sisään virtaava pääoma helpottanut asiaa. Kiinan oli siis kanavoitava omat massiiviset säästöt joko maan sisäisiin kohteisiin tai sijoitettava muihin maihin. Koska Yhdysvaltojen velkakirjoja pidetään käytännössä riskittömänä sijoituksena, Kiina sijoittaa yhä edelleen osan omista säästöistä Yhdysvaltoihin. Näin Yhdysvaltoihin virtaa väistämättömästi lähes ilmaista pääomaa kehittyvistä maista Lucas Paradoksin mukaisesti. Samalla tavalla kuin Kiina, myös Yhdysvaltojen on kanavoitava sisään virtaava pääoma tuottavasti, mutta myös turvallisesti. Mutta mikä on turvallisin sijoituskohde Yhdysvalloissa?

Aivan. Kiinteistö. Amerikkalaisille oman kodin omistaminen on avain hyvään elämään. Tässä siis vaihtoehtoinen selitys Fannie Maen pääomalle, jolla saatiin taattua suuri osa ihmisten asuntolainoista. Samaan aikaan kun mediassa pankkien ajojahti oli jo hyvässä vauhdissa, Federal Reservin puheenjohtaja Ben Bernanke esittelli vuonna 2005 omaa näkemystään, jonka mukaan muiden maiden korkea säästämis-aste johtaa korkotasojen muutoksiin, jotka taas luovat pääomavirtauksia talous-suhdanteiden johdattelemina. Toisin sanoen, muiden maiden säästöt, kuten Kiinan, saapuvat loppujen lopuksi Yhdysvaltojen velkakirjoihin, joka pakottaa Yhdysvaltoja kuluttumaan enemmän kuin säästämään. Bernanken analyysi ei saanut palstatilaa, koska hänen teoriansa käsittely vaatii taloustietämystä ja asian tunnollista analysointia.

Talouskriisi siis syntyi Yhdysvaltojen hallitusohjelmasta, jonka rahoitus tapahtui pakonomaisesti ulkomaisten pääomien kautta. Ahneiden pankkien rooli tässä mallissa on minimaalinen eikä heitä voi yksinomaan osoittaa syyttävällä sormella.  Valitettavasti ihmiset eivät halua käsitellä talouskriisiä taloustieteen teeseillä, koska heillä ei ole siihen valmiuksia. Sama pätee vasemmistoliittoon. Juuri tämän takia Hanna Sarkkisen ja Riikka Söyringin tapaiset kirjoittajat saavat huomiota koska he tarjoavat lukijoille laiskoja päätelmiä syväanalyysien sijaan. Syy on myös taloustieteessä, joka ei pysty selittämään monimutkaisia asioita ihmisille. Mutta yksinkertaistettu valhe ei saisi olla monimutkaisen totuuden ainoa korvike.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän harripihl kuva
Harri Pihl

Hm... Friedman tarkoittanee, että sääntely alunperin oli ongelma. 2008 kriisiin vaikutti kuitenkin myös sääntelyn puute ja toisaalta sääntelyn purku, erityisesti Glass-Steagall lain kumoaminen. Vaikka sääntely ja rajoitukset saattoivat olla väärä päätös alunperin, niiden huonosti valvottu purku oli vielä suurempi vääryys; joka tapauksessa G-S lain aika oli poikkeuksellisen vakaa pankkisektorilla.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

G-S luotiin muistaakseni aikakautena jolloin finanssimaailma eI ollut niin globalisoitunut kuin nykyään ja Brittien punta määräsi tahdin.

Sääntelyn perusolettamusta pitää käsitellä jo lähtökohtaisesti kriittisesti. Sääntelyn olemassaolo perustuu markkinoiden virheiden korjaukseen (negative externalities). Mutta miksi valtion puuttumista pidetään externality-neutraali a? Eikö ole hieman naiviia olettaa, että valtion toimilla ei olisi negatiivista haittavaikutuksia?

Samaan hengenvetoon pitää lisätä toinen Friedmanin kuuluisa lausahdus:mikään ei ole niin pysyvää kuin valtion väliaikainen ohjelma.

Käyttäjän harripihl kuva
Harri Pihl

Glass-Steagal on aina herättänyt keskustelua puolesta ja vastaan. Periaatetasolla olen kuitenkin joka tapauksessa pakotettu käyttämään pankkipalveluja ja mieluummin päätän itse käytänkö varallisuuttani korkean riskin sijoitustoimintaan kuin jätän tämän päätöksen ja toiminnan jonkun kolmannen osapuolen valtaan. Oleellinen näkökohtahan tässä on se, että omistaja päättää varallisuuden käytöstä. Toisin sanoen Glass-Steagall on jossain määrin perusteltu jopa yksilön vapautta korostavasta oikeistolaisesta näkökulmasta vaikka kyseessä onkin markkinoiden vapauden rajoite.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Eikö USA:n kannattaisi sijoittaa Kiinasta tulevia dollareita edelleen suuremman riskin ja koron velkakirjoihin?

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Kyllä näin kannattaisi tehdä ja osittain myös tehtiin. Valitettavasti kehittyvien talouksien päättäjät eivät pitäneet tästä. Brics maiden valtiovarainministerit kertoivat kantansa Fedin aloittamaan valuuttasotaan vuonna 2009. Hidas talous taantuma lännessä piti korot korkealla kehittyvissä maissa ja tuoretta likviditeettia virtasi Brasiliaan, Venäjälle, Kiinaan, Intiaan vahvistamalla heidän valuuttansa.

Keskuspankkien mandaatin mukaan paaoman sijoittamisessa pätee kolme sääntöä.

1) turvallisuus
2) Likviditeetti
3)tuotto

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

"Lyhykäisyydessään Clintonin tavoite oli kasvattaa amerikkalaisten kodinomistus-astetta noin 50 %:iin riippumatta kotitalouksien takaisinmaksukyvystä."
Tämä vääristymä, jossa kuvitellaan, että varallisuus on sitä, että velalla hankitaan kiinteistöjä tai asuntoja on väärä. Varallisuutta se on vasta sitten, kun lainat korkoineen on maksettu takaisin. Realiomaisuuden arvon suhde kokonaiarahamäärään on vinksallaan ja vasta sen tasapaino voisi korjata tilanteen. Tätä ei tapahtunut 2008 kriisin jälkeen vaan riskisijoitukset siirrettiin valtioiden vastuulle ja riskinottajat jatkoivat samaa peliään.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Totta puhut ja olen huolissani Federal Reservin "forward guidance" strategian kehittymisestä too big to fail statukseen, joka ruokkii markkinoita vaaristyneella tiedolla.

Toisaalta jonkun velka on toisen tulo ja pääoma.

Anna-Leena Nieminen

Niin. Ihmiset kuuntelevat aina mieluummin "poppamiehiä" kuin totuudenpuhujia.

Mitä mieltä olet tästä yhdestä syystä jonka väitetään olevan v. 2008 pankkikriisin taustalla? (Liberalismiwikin sivuilla)

    "Kiinan valtion valuuttapolitiikka', joka piti yuanin kurssin keinotekoisen alhaalla ja johti ylenmääräiseen rahan tarjontaan mm. USA:ssa sekä asuntojen hintakuplaan ja vaikeutti USA:n keskuspankin tilannearvioita."

http://liberalismi.net/wiki/2008_pankkikriisi

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Argumentilla on perää, mutta silti näen että Kiinan valuuttapolitiikka oli reaktio Yhdysvaltojen löysään rahapolitiikkaan, jota pidettiin yllä IT-kuplan ja 9/11 iskujen takia (Bush: Be patriotic American and go spend).

Kiinan oli pidettävä valuuttakurssinssa kontrollin alla ettei Yuan vahvistuisi, kuten sen olisi pitänyt.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Ärsyttävästi tuo yhdysvaltalaisen yliopiston aivopesu näkyy otsikossa. :) Toisen kielen säännöt ne ei vaan toimi, toki kokeilla aina kannattaa.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Ylioppilaskirjoitusten B näkyy noin selvästi?? Jostain ihmeen syystä Yhdysvalloissa ei luennoilla näkynyt tai kuulunut Suomea. Eikä myöskään näkynyt laudaturin "saavuttaneita" suomalaisia...noh teillä suomessa on niin mahtava koulutus. Viekä kun tuottaisitte jotain joka korreloituisi koulutustasoon.

Toimituksen poiminnat